Suomalaisten yritysjohtajien mukaan työllistämiseen liittyvät riskit ja puute osaavasta työvoimasta ovat merkittävimmät esteet uusien työntekijöiden palkkaamiselle. Yleisellä tasolla yritysjohtajat kokevat, että Suomi on menossa viime vuosia parempaan suuntaan. Hallitus saa toiminnastaan kouluarvosanan 7+. Tiedot ilmenevät kauppakamarien Yritysparlamentti-kyselystä.

Kauppakamarien Yritysparlamentti-kyselyn tulokset.

TIEDOTE 7.12.2017

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari valitsi syyskokouksessaan luottamushenkilöt vuodelle 2018. Kauppakamarin puheenjohtajana jatkaa kauppakamarin ansioristin saanut Kone Oyj:n johtaja Pentti Puhakka ja varapuheenjohtajina toimitusjohtaja Raimo Karjalainen Sako Oy:stä. II varapuheenjohtaja on kauppaneuvos,  konsernin johtaja  Antti Rantalainen, Tilipalvelu Rantalainen Oy sekä III varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Ilkka Brotherus, Sinituote Oy. Kauppakamarin hallitukseen kuuluu puheenjohtajien lisäksi kaksitoista muuta jäsentä.

Hallituksen jäsenet ovat:
Heinimäki Marja, henkilöjäsen                                                                                   
Holm Markku, hallituksen jäsen, RTV-Yhtymä Oy                                                   
Kokkonen Kaisa, toimitusjohtaja, Akeba Oy                                                             
Kotkasaari Eero, yrittäjäneuvos, hallituksen puheenjohtaja, Joutsen Finland Oy
Laukkanen Jarmo, toimitusjohtaja, J&J Kolmossiivous Oy                                     
Mattila Jyrki, kaupunginjohtaja, Hyvinkään kaupunki
Myyryläinen Jari, Head of Industry Applications, Konecranes Finland Oy            
Mäkeläinen Risto, johtaja, Handelsbanken
Niemelä Anitta, toimitusjohtaja, Anitta Niemelä Oy
Rentto Markku E., hallituksen puheenjohtaja, Neo Industrial Oyj
Saarinen Raimo, hallituksen puheenjohtaja, Vepro Oy
Sulkko Sami, kaupunginjohtaja, Riihimäen kaupunki                   

Keskuskauppakamarin valtuuskunnassa paikallista kauppakamaria edustavat kauppakamarin puheenjohtaja, johtaja Pentti Puhakka (Kone Oyj), Antti Rantalainen, toimitusjohtaja Panu Routila (Konecranes Oyj), talousneuvos Arja Hautanen (Suomen Kauppayhtiöt Oy), yrittäjäneuvos Eero Kotkasaari (Joutsen Finland Oy) ja hallituksen jäsen  Markku Holm (RTV-Yhtymä Oy).

Lisäksi kauppakamari valitsi henkilöt kahdeksaan valiokuntaan. Aluekehitysvaliokuntaa luotsaa toimitusjohtaja Martti Paloheimo (H.G. Paloheimo Oy), ICT-valiokuntaa toimitusjohtaja Ari Hätinen (Western Systems Oy), kasvu- ja kansainvälistymisvaliokuntaa  Matti Malminen, Vice President  (Konecranes Oyj),  kaupan ja palvelujen valiokuntaa kauppias Asko Kuusisalo (K-Citymarket Hyvinkää),  koulutus- ja työvoimavaliokuntaa Marja Heinimäki,  liikenne- ja logistiikkavaliokuntaa Head of Sales Pekka Salonen (Marecap Trans Oy), teollisuusvaliokuntaa tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen (Sako Oy) ja vetovoimavaliokuntaa toimitusjohtaja Ninni Manninen (Riihimäen Messut Oy).

Lisätietoja: Anne Pevkur, toimitusjohtaja, puh. 050 5168912

tietosuojaweb

 

1. Mikä tietosuoja-asetus on? 
Tietosuoja-asetus (GDPR) on suoraan kaikissa EU-maissa noudatettava asetus, jossa määrätään mm. henkilötietojen keräämisestä, tallentamisesta ja käytöstä. Asetus on suoraan velvoittavaa eli sitä ei tarvitse saattaa voimaan kansallisella lainsäädännöllä. 

2. Milloin asetus tulee voimaan?
Asetus on tullut voimaan keväällä 2016. Nyt on meneillään kahden vuoden siirtymäaika ja tietosuoja-asutusta aletaan soveltaa 25.5.2018 lähtien siirtymäajan päätyttyä.

3. Mistä tiedämme, koskeeko asetus meitä?
Asetus koskee viranomaisia, säätiöitä, yrityksiä ja muita yhteisöjä, mikäli ne käsittelevät henkilötietoja. Eli mikäli käsittelette henkilötietoja, koskee asetus myös teitä.

4. Mitä henkilötiedoilla tarkoitetaan?
Yksinkertaistaen henkilötieto on tieto tai merkintä, joka koskee luonnollista henkilöä (ihmistä) taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavat, ja jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi.

5. Pitääkö henkilötietolakia edelleen noudattaa?
Henkilötietolaki esitetään kumottavaksi. Jokaisessa maassa kuten myös Suomessa tulee kuitenkin olemaan edelleen kansallista lainsäädäntöä henkilötietojen käsittelyyn liittyen tietosuoja-asetuksen lisäksi. Muutokset Suomen lainsäädäntöön on tarkoitus saada valmiiksi 25.5.2018 mennessä. 

6. Pitäisikö meidän valmistautua tietosuoja-asetukseen?
Kyllä. Jokaisessa yrityksessä tulisi kartoittaa mm. mitä henkilötietoja kerätään, säilytetään, luovutetaan ja tuhotaan, sekä millä perusteella suoritetaan edellä lueteltuja käsittelytoiminpiteitä. Lisäksi tulee selvittää mm. missä tiedot ovat ja onko huolehdittu mm. tietoturvasta ja siitä, että vain ne henkilöt käsittelevät henkilötietoja, joilla on oikeus käsittelyyn.

7. Voimmeko nimittää tietosuojavastaavan, vaikka tietosuoja-asetuksen mukaan ei olisi pakko?
Kyllä, tietosuojavastaava voidaan nimittää, vaikka tietosuoja-asetuksen mukaan siihen ei olisi velvollisuutta. Toisaalta olisi hyvä perustella miksi tietosuojavastaavaa ei nimitetä.

8. Miten henkilötunnusta voi käsitellä jatkossa?
Tietosuoja-asetuksessa ei suoraan säännellä henkilötunnuksen käyttöä. Tietosuoja-asetuksessa on kuitenkin määräyksiä erityisiä henkilötietoryhmiä koskevien tietojen käsittelystä joita saa käsitellä vain, jos asetuksessa määritelty peruste täyttyy. Erityisen henkilötiedon määritelmä vastaa pitkälti henkilötietolain mukaisia arkaluonteisia tietoja. 

9. Onko rekisteröidyllä oikeus päästä käsiksi henkilötietoihinsa?
Rekisteröidyllä on mm. oikeus saada rekisterinpitäjältä vahvistus siitä, että hänen tietojaan käsitellään tai ei käsitellä ja lisäksi oikeus päästä henkilötietoihin sekä tietosuoja-asetuksen mukaiset lisätiedot. 

10. Onko henkilötietojen käsittelijällä jossain tilanteissa vahingonkorvausvastuu?
Kyllä, mikäli henkilölle aiheutuu tietosuoja-asetuksen rikkomisesta vahinkoa, on henkilöllä oikeus saada rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä korvausta vahingosta.

lakimies Mika Lahtinen

 

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin alueelle saatiin uusi HTT-tavarantarkastaja, kun riihimäkeläinen Jyrki Vainionpää läpäisi Keskuskauppakamarin HTT-kokeen. Yhteensä Suomessa toimii nyt 207 tavarantarkastajaa. HTT-tavarantarkastajat ovat alansa kokeneita ammattilaisia ja puolueettomia asiantuntijoita, jotka suorittavat palvelun tai tavaran teknisen tarkastuksen.

Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari haluaa lämpimästi onnitella Jyrki Vainionpäätä vaativan HTT-kokeen läpäisemisestä” toimitusjohtaja Anne Pevkur sanoo.

“Tavarantarkastajia käytetään erityisesti niissä tilanteissa, joissa kaivataan ulkopuolisen ja objektiivisen asiantuntijan näkemystä kiistanalaiseen tilanteeseen. Tavarantarkastajan tehtäviin ei kuulu tuomarina toimiminen, mutta vastuukysymysten selvittely saa usein merkittävää lisäapua tavarantarkastuksesta”, kommentoi Keskuskauppakamarin lakimies ja tavarantarkastajalautakunnan sihteeri Raisa Harju.

Harjun mukaan ulkopuolisen asiantuntijanäkemyksen avulla päästään uhkaavissa riitatilanteissa usein sovintoon. HTT-tarkastuksia teetetään esimerkiksi silloin, kun tarvitaan puolueeton näkemys auton maalauksen asianmukaisuudesta, kylpyhuoneen vedeneristyksen normien mukaisuudesta tai siitä, vastaako tuotantolinjan toiminta siitä sovittua.

Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta hyväksyi tämän vuoden HTT-kokeessa 13 kokelaan suoritukset. Kokeeseen osallistui 18 kriteerit täyttävää ammattilaista. Uusia tavarantarkastajia saatiin yhdeksälle kauppakamarialueelle: Helsingin seutu, Häme, Keski-Suomi, Kuopion alue, Oulu, Riihimäki-Hyvinkää ja Tampere.

EK:n lokakuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan Suomen elinkeinoelämän suhdanteet ovat parantuneet kesän ja syksyn 2017 aikana. Tämänhetkistä tilannetta kuvataan teollisuudessa ja rakentamisessa yleisesti keskimääräistä vahvemmaksi, ja myös palvelualoilla tilanne on kirkastunut vähän yli tavanomaiseksi.

Lue lisää

Varsinkin suuriin yrityksiin kohdistuva rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Puolet suurista yrityksistä ilmoittaa, että liiketoimintaan kohdistuvien rikosten tai väärinkäytösten määrä on kasvanut. Tiedot ilmenevät koko maan kattavasta Yritysten rikosturvallisuus 2017-selvityksestä.Kauppakamarit kannustavat yrityksiä panostamaan tietopääoman ja jatkuvuuden turvaamiseen. Palvelualan yritykset suojaavat tietoja muita toimialoja monipuolisemmin.

Teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Kaupan alan yritykset jäävät näistä jälkeen suojaustoimissa. Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten, mutta alan yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen.

- Yritysten jatkuvuuden ja tietopääoman turvaaminen vaatii muuttuvassa toimintaympäristössä lisää panoksia”, arvioi toimitusjohtaja Anne Pevkur Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarista.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suuristakin yrityksistä neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa. Jatkuvuussuunnittelulla varaudutaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin kuten tietojen tai toimitilojen osittaiseen tai täydelliseen tuhoutumiseen tai avainhenkilöiden yllättävään menettämiseen.

“Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöidensietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnitelmien määrää on saatava lisättyä kaikissa yrityskokoluokissa.
Suunnitelmassa määritellään muun muassa, mitkä toiminnot ovat kriittisiä ja miten pitkään ne voivat olla keskeytyneenä. Jatkuvuussuunnitelma ohjaa yritystä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä ja auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaalla tavalla”, tarkentaa Anne Pevkur selvityksen tuloksia.

“Yritysten rikosturvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta”-selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2017. Siihen vastasi 762 yritystä, eri puolelta Suomea kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Selvityksen ovat laatineet Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen kauppakamarien kanssa.

Lue lisää
Yritysten rikosturvallisuus 2017 - Riskit ja niiden hallinta

Anne Pevkur
Toimitusjohtaja,  Managing Director