Yritys- ja oppilaitosyhteistyö on tullut entistä kuumemmaksi keskustelunaiheeksi kun ammatillisen koulutuksen reformi alkoi näkyä ammatillisten oppilaitosten tekemisessä. Näkymät osaavan työvoiman riittävyyden suhteen lisäävät osaltaan painetta kehittää työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä tuottamaan uutta työvoimaa. Jo nyt pula osaavasta työvoimasta estää yrityksiä kasvamasta niiden tavoitteiden mukaisesti.

Kauppakamari teki jäsenyrityksille kyselyn saadakseen kuvaa siitä, miten yritykset tuntevat alueen koulutus- ja kehittäjäorganisaatioiden palveluita, miten paljon yhteistyötä tällä hetkellä on ja mitä tarpeita yhteistyölle olisi. Kysely koski talousalueen toimijoita; Laurea-ammattikorkeakoulua, Hamkia (Hämeen ammattikorkeakoulua), Hyria, Sykliä (Suomen Ympäristöopisto)  ja HBI:tä (Hyria Business Institute). Kyselyn kohderyhmänä olivat kauppakamarin yritysjäsenet. Vastauksia saatiin 93. Vastaajista 41 % edusti teollisuutta, 52 % kauppaa ja palveluita ja 7 % rakentamista.

Tunnettuus
Toimijoista tunnetuin on Hyria. 52 % vastaajista kertoo tuntevansa hyvin Hyrian ja sen palvelut. Kakkossijan otti Hamk, joka on hyvin tuttu 35 % vastaajalle.  Laurea on hieman tuntemattomampi, 23 % vastaajista kertoi tuntevansa hyvin Laurean ja sen palvelut. Tuloksia tarkemmin tarkasteltaessa selviää, että erityisesti isommat, yli 50 henkilöä työllistävät yritykset tuntevat parhaiten Hamkin.  Kun taas alle 10 henkilöä työllistävät yritykset tuntevat Hyrian parhaiten.

Yhteistyön nykytila
Kaikkien vastaajien vastauksia luettaessa selviää, että säännöllistä yhteistyötä on eniten Hyrian kanssa. Vastaajista 32 % viestittää tätä. Yli 50 työntekijää työllistävien yritysten joukosta jopa 44 % vastaa, että yhteistyö Hyrian kanssa on jatkuvaa. Hamkin osalta luku on 36 % ja Laurean osalta 17 %.  Kysyttäessä, että miksei yhteistyötä ole ollut, oli hyvin yleinen vastaus, että ei tunneta toimijaa ja sen palveluja.

Yhteistyötarpeet
Yhteistyötarpeita ja –tahtoa yrityksillä on. Yhteistyötarpeiksi ilmaistiin erilaisten tutkimusten teettämistä. Moni vastaaja on valmis tarjoamaan opinnäytetyömahdollisuuksia ja työharjoittelupaikkoja sekä kehittämisprojekteja.  Myös tarpeita henkilöstön täsmä- ja päivityskoulutuksista on olemassa.  Suuremman kokoluokan yrityksissä on selvää tahtotilaa rakentaa systemaattista ja jatkuvaa yhteistyötä alueen oppilaitoksien kanssa. Tämä nähtiin tärkeänä väylänä rekrytoida valmistuvia opiskelijoita. Puurakentamiseen liittyvän koulutuksen loppumista alueellamme pidettiin huolestuttavana.

Arvio opiskelijoiden osaamisen tasosta
Yritykset arvioivat myös opiskelijoiden osaamisen tasoa niin valmistumisen jälkeen kuin kesken opintojenkin. Puolet vastaajista on tyytyväisiä vastavalmistuneen osaamistasoon. Tyytymättömyyttä on selvästi enemmän henkilön osalta, jolla on vielä opinnot kesken. Lähes 60 % vastaajista kertoi, ettei osaamisen vastaa tuossa vaiheessa työn vaatimaa tasoa.

Arvio osaavan työvoiman saatavuudesta
Lähes puolella vastaajista on tällä hetkellä erittäin haastavaa löytää osaavaa työvoimaa. Arvio 3-5 vuoden kuluttua on vieläkin karumpi. 57 % vastaajista kertoo, että tilanne pahenee, teollisuusyritysten edustajien näkemys on vieläkin huonompi.

Yritykset nostivat esiin suurimpana haasteena osaavan työvoiman saatavuuden suhteen mm., että koulutus ei vastaa tämän päivän tarpeita riittävästi eikä pysty tuottamaan tasoa, jota yrityksissä kaivataan, nuorten kutsumusammatit ovat jotain muuta, kuin mihin tarvitaan osaajia. Monen toimialan vetovoima on heikko. Erityisesti nostettiin esille alueen heikko tunnettuus ja vetovoima.

Tietoa kaivataan
Kauppakamarin kyselyssä tiedusteltiin, minkä tahojen yhteistyömahdollisuuksista yritykset ovat kiinnostuneita. Näitä kontaktipyyntöjä tuli peräti 78. Kauppakamari toimittaa kontaktointipyynnöt suoraan oppilaitoksille jatkotoimenpiteitä varten.

Selvä viesti yrityksiltä
Yrityksiltä tullut viesti on selkeä;
•    oppilaitosten tulee jalkautua yrityksiin ja tehdä palveluitaan aktiivisesti tutuksi sekä auttaa yrityksiä näkemään yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia kehittämiseen
•    oppilaitosten ja yritysten tulee tiivistää yhteistyötä suuntaan, jossa hyöty tulee molemmille osapuolille.
•    yhteistyöstä pitää saa pitkäjänteistä ja jatkuvaa
•    jatkuvaa vuoropuhelua ja tapaamisia kaivataan, opettajat enemmän mukaan tutustumaan työelämään
•    Yritykset toivovat säännöllistä yhteydenpitoa, selkeitä yhteyshenkilöitä ja kontaktitietoja

Johtopäätökset
Vastauksista voi helposti vetää sen johtopäätöksen, että yhteistyöhaluja ja -potentiaalia on paljon. Erityisesti alle 50 työntekijää työllistävissä yrityksissä on paljon työsarkaa.

Palveluja pitää markkinoida jatkuvasti ja löytää uusia tapoja palveluiden esille tuomiseksi. Yrityksillä ei ole resursseja tutkia oppilaitosten kotisivuja ja hahmottaa mahdollisuuksia. Oppilaitosten ”asiakkuuspäälliköiden” pitää jalkautua yrityksiin kertomaan tavoista rakentaa molempaa osapuolta hyödyttävästä yhteistyöstä.

Yhteistyöhalua ja tarpeita on, yritykset odottavat yhteydenottoja.

Nyt kaivataan pikaisia toimenpiteitä työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Osaavan työvoiman saatavuuden ennakoidaan vaikeutuvan.

Toimialojen (esim. teknologiateollisuus, logistiikka-ala) tunnettuutta ja vetovoimaa pitää kehittää. Erityisenä tärkeänä asiana nostettiin lukuisissa vastauksissa esille alueen vetovoiman kehittämisen tarve.

Lisätietoja: Anne Pevkur, toimitusjohtaja, 050 516 8912