Kauppakamarin talouskatsaus: Työn hinta on enemmän kuin palkkakuitin näkymä

Keskuskauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla. Järjestyksessään neljäs Kauppakamarin talouskatsaus keskittyy ansiotuloverotukseen.

Kansainvälisissä vertailuissa ilmenee, että Suomessa sekä verotuksen että julkisten menojen tasot ovat korkeita muihin OECD-maihin verrattuna. Lisäksi taantuva talous aiheuttaa paineita julkisen talouden tasapainottamiselle. Talousennustelaitokset povaavat taloustilanteen heikentymistä seuraavien vuosien osalta.

”Julkisten menojen suuri määrä selittyy sillä, että monet asiat Pohjoismaissa tehdään julkisen sektorin kautta. Yksi varjopuoli julkisten menojen suureen määrään on kuitenkin se, että myös kansantalouden tulojen tulisi olla suuria. Verotus vääristää yksilön valintoja ja aiheuttaa siten hyvinvointitappioita”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. 

Kotamäki muistuttaa, että ansiotuloverotus kiristyy suurelle osalle palkansaajista vuoden 2020 aikana.  ”Jo valmiiksi kireän verotuksen takia ansiotuloverotuksen kiristymisen voi nähdä pulmallisena. Myös kylmenevä suhdannetilanne olisi perustellut neutraalimpaa veropolitiikkaa”, Kotamäki jatkaa.

Suomessa verokiila on suuri. Katsauksesta käy ilmi, että 3 000 euron kuukausipalkasta työnantajan kustannus on yli 3 800 euroa ja työntekijälle jää käteen alle 2 400 euroa. Verokiilaan sisältyy palkansaajan maksamien verojen ja maksujen lisäksi myös työnantajien tilittämät vakuutusmaksut. 

”Kansantaloudellisesti tärkeä kysymys on, kuinka työvoimakustannuksen suuruus vaikuttaa työllisyyteen. Kansantalouden tuotanto muodostuu, kun yritykset yhdistelevät työpanosta ja pääomaa”, Kotamäki sanoo.

”Pitemmällä aikavälillä työvoimakustannuksen nousu saa aikaan sen, että yritysten kannattaa siirtyä pääomavaltaisempaan työtapaan. Käy siis niin, että yritykset korvaavat työvoimaa pääomalla”, Kotamäki jatkaa.

Kotamäki muistuttaa, että työllisyysasteen nousu on hallitusohjelman tulopohjan vahvistamisen tärkein tekijä. Hallituksen tähän mennessä tehdyt toimet ovat Kotamäen mukaan oikeansuuntaisia, mutta työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tai julkisen talouden tasapainottamiseksi riittämättömiä.

Puolet työllisyystavoitteen päätösperäisistä toimista tulisi olla valmiina budjettiriihessä vuonna 2020. Hallitus on myös erikseen linjannut, ettei se tee työllisyyttä vähentäviä toimenpiteitä ilman samanaikaisesti työllisyyttä parantavia toimia. 

”Ensimmäisen budjettiriihen jälkeen näyttää vielä siltä, ettei hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ole esitetty uskottavia toimenpiteitä. Ja tästä suoraan seuraa, ettei hallituksen tavoite julkisen talouden sopeutumisestakaan näillä askelmerkein tule toteutumaan. Tarvitaan enemmän tekoja ja myös julkisia tarkennuksia, jotta hallituksen keinojen tehokkuudesta päästäisiin todella keskustelemaan”, Kotamäki sanoo.

Lisätietoja:
Kauppakamarin talouskatsaus

Video: Työn hinta on enemmän kuin palkkakuitin näkymä