Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n selvityksissä ja ennusteissa tuodaan esille, että yritykset ja väestö keskittyy tulevaisuudessa entistä enemmän kasvukeskuksiin. Karttaan on piirtynyt kehityskolmio, jonka kärjissä ovat Helsinki, Tampere ja Turku.

Vaikka olemme tuon kolmion sisällä, se ei tarkoita automaattisesti sitä, että pysymme kehityksen kelkassa mukana. Tästä kertovat jo talousalueemme väestön kehitysluvut, jotka eivät ole olleetkaan viime vuosina enää sitä, mitä ne aiemmin olivat. Talousalueen kuntien väkimäärä laski jopa 775 asukkaalla vuodesta 2017 vuoteen 2018. Maaliskuun ennakkotilaston mukaan sama suuntaus jatkuu. Kasvu ei tulekaan itsestään rataa pitkin. Sen eteen pitää tehdä paljon työtä monilla tasoilla, laajasti, ennakkoluulottomasti ja aktiivisesti. 

Nostokurki-indeksi on alueemme kaupungeissa korkealla. Uusia koteja valmistuu kuin sieniä sateella mm. Hangonsiltaan. Mutta niin rakentuu pääkaupunkiseudullekin ja radan varrelle. Kilpailu asukkaista on kovaa ja kovenee. Perinteiset markkinointitavat ympäripyöreine viesteineen ja lupauksineen eivät enää tehoa ja tuo uusia asukkaita.

Aluekehitysvaliokuntamme on huolissaan alueen vetovoiman hiipumisesta. Kokoonnuimme keskustelemaan kaupunkikehittämisestä. Ajatuksiamme aktivoi tunnettu kaupunkiaktiivi Jon Sundell. Sundell uskoi, että Hyvinkää ja Riihimäki ovat tulevaisuudessakin voittajakaupunkeja. Hän perusti näkemyksensä siihen, että sijaintimme pääväylien varrella mahdollistaa kehityksen tärkeimmän moottorin eli ihmisten liikkumisen. Siksi alueen tuleekin vaikuttaa ponnekkaasti siihen, että junayhteydet ja alueen saavutettavuus paranee entisestään.

Ajauduimme toteamaan, että suunnitelmat tehdään liian usein teknisesti; suunnitellaan taloja, puistoja ja keskustoja ajattelematta ihmisten tarpeita ja elämää. Tilanne tulisi olla juuri päin vastainen ja ihmiset tulisi osallistaa tiukasti mukaan rakentamaan yhteisöllisyyden kulttuuria.

Mistä se vetovoima sitten syntyy? Se syntyy mm. tarinoista. Nyt ei puhuta historian kerronnasta, johon liian usein sorrutaan. Meidän tulee pystyä tuottamaan kiinnostavia tarinoita, jotka ovat tekoja ja asioita ja jotka erottuvat selkeästi ja yllättävät. Riihimäen Vihreällä talolla tunnistettiin olevan rohkea ja ennakkoluuloton tarinan rakentajan rooli ja elämää ylläpitävä voima. Toivotan onnea Hyvinkään bloggareille, Natalia Salmelalle ja Esko Kyrölle. Tehkää hyvää ja erottuvaa tarinaa, joka lähtee kulkemaan ja elämään.

Vetovoima lähtee ihmistä. Siis meistä ja rohkeista teoistamme.

Anne Pevkur
toimitusjohtaja

Elämme monellakin tavalla mielenkiintoista aikaa maakunta- ja sote- uudistuksen savuavilla raunioilla. Vuosien valmistelutyö mm. yrityksille tarjottavien kasvupalvelujen parantamiseksi saavutti melkein maaliviivan, kunnes isku palleaan pisti polvilleen ja ilmat pihalle. Sellainen tuntuu olevan nyt tunnelma sekä Uudenmaan että Kanta-Hämeen puolella niissä pöydissä, joissa tätä valmistelua on ahkerasti tehty. Mutta sieltä se taas nousee Feeniks. Työ yrityspalvelujen kehittämiseksi herää kyllä henkiin, mutta minkälaisin lähtökohdin?

Olin hiljattain kanta-hämäläisille sidosryhmille järjestetyssä työpajassa, jonka tavoitteena oli työstää maakunnan yhteistä yrityspalvelustrategiaa.  Työvälineiksi saimme eteemme kasan Lego-palikoita. Yksi lämmittelyvaiheen tehtävistä oli koota rakennelma, joka kuvaa tulevaisuuden yrityspalveluita. Tartuin innolla palikoihin luomaan elinkeinoelämän edustajan näkemystä asiasta.  

Rakensin matalan tason ja hyvän perustan. Kiinnitin siihen kasvopalikoita asiakkaita kuvaamaan. Seuraavalle tasolle tein yksinkertaisen rakennelman, jonka sisällä oli ammattitaitoista väkeä palvelemassa yrittäjiä ja yrityksiä. Katolle askartelin dronetason, jolla halusin kertoa, että palvelutuottajien tulee koko ajan skannata toimintaympäristöään, olla läsnä ja tulla ulos oikeaan paikkaan tarjoamaan palveluita. Mutta mikä tärkeitä, kiinnitin kauemmaksi maston, jonka tehtävänä oli viestittää kaiken tekemisen suunta, millä visiolla ja tavoitteilla parhaiten tyydytetään muuttuvat asiakastarpeet.

Seurasin ympärilläni tapahtuvaa legoilua ja siihen liittyvää puheenporinaa. Tuli tunne, että rakennellaanko tässä taas omalle organisaatiolle uutta rakennetta. Jos näin on, se on hälyyttävää. Eikö nyt olisi aika katsoa yli kunta- ja maakuntarajojen ja –rakenteiden, että missä ne asiakaskeskittymät ovat ja toteuttaa sen mukaan toimivat ja tehokkaat yrityspalvelut. Laitetaan siis palikat paikoilleen asiakastarpeet huomioiden.

Anne Pevkur
toimitusjohtaja

Valtion tehtävänä on huolehtia, että liikennejärjestelmä toimii; tavarat ja palvelut kulkevat tehokkaasti tuottaen yrityksille, ihmisille ja yhteiskunnalle hyvää. Liikenne- ja viestintäministeriö on määritellyt Suomen liikenteen runkoverkon. Uudessa, 21.11. annetussa ja 1.1.2019 voimaan tulevassa asetuksessa listataan Suomen maanteiden ja rautateiden pääväylät, jotka halutaan pitää priimakunnossa läpi vuoden, jotta sujuva liikkuminen on mahdollista. Alueeltamme tuohon runkoverkkoon kuuluvat päärata, Valtatie 3 ja Valtatie 25 välillä Hanko-Mäntsälä. Valitettavasti Kantatie 54:ää eikä Hanko-Hyvinkää -rataa otettu osaksi runkoverkkoa. 

Nyt kun tämä runkoverkko on määritelty, tarvitaan yhteistä käsitystä liikenteellisistä solmuista ja niiden painoarvoista tulevaisuuden kehittämistä silmälläpitäen. Solmuja voivat olla kaupungit, kaupunkiseudut tai vaikkapa talousalueet tai väylien risteämiskohdat laajemmin ajateltuna. Solmuissa taas on solmupisteitä, joita ovat esim. tavara- ja henkilöliikenteen solmupisteet kuten asemat, matkahuollot ja tavaraterminaalit. Huomion arvoista tässä tarkastelussa on se, että siinä ei puhuta perinteisten aluemääritelmien mukaisista maakunnista tai kunnista vaan toiminnallisista kokonaisuuksista, joilla on potentiaalia kehittyä tulevaisuudessa entistä vahvemmiksi alueiksi.

Liikennevirastossa, tulevassa Väylävirastossa on käynnissä valtakunnallisesti merkittävien liikenteellisten solmukohtien luokitteluselvitys. Solmu- ja solmupisteajattelun perusteena on toiminnallisuus eikä perinteiset hallinnolliset rajat. Voisiko tämä uusi ajattelutapa olla mahdollisuutemme nostaa talousalueemme merkitys uudelle tasolle runkoverkossa painoarvoltaan merkittävänä solmuna, johon valtiolla olisi intressi panostaa? Tämä ei toteudu itsekseen. Sen eteen tulee tehdä laajaa vaikuttamistyötä ja elinkeinoelämän ääni on nyt erityisen tarpeen. Kauppakamari on ilmaissut halunsa olla mukana tässä työssä, mikä on otettu positiivisena signaalina selvitystyötä tekevien suunnalta.

Anne Pevkur
toimitusjohtaja

Kuuma vaalikevät on esilämmitysvaiheessa. Pieniä porinoita on jo havaittavissa aina silloin kun esille nousee asioita, joista saa leivottua omaan poliittiseen suuhun sopivia makupaloja hartioita kasvattamaan ja puolueen kannatusta lisäämään. Toivottavaa olisi, että puolueet ja kansanedustajaehdokkaamme eivät lähtisi populistisille poluille vaan kykenisivät nostamaan esille teemoja, joilla on todellista merkitystä Suomen kestävän kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin rakentamiseksi.

Nyt tarvitaan hallitusohjelmaa, joka on Suomen hyväksi rakennettu. Uusilta päättäjiltä odotetaan viisautta ja fiksuutta varmistaa ettei Suomi syöksy raiteiltaan lyhytnäköisen politikoinnin ja näpertelyn takia. Elinkeinoelämä odottaa, että hallitusohjelmatavoitteisiin kirjataan asioita, joilla on todellista positiivista vaikutusta kansantalouteen, yritysten kilpailukyvyn paranemiseen, työllistymiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

Kauppakamarit ovat valmistelleet asialistaa, johon tulevan hallituksen tulisi kiinnittää huomionsa ja tehdä töitä. Pääset tutustumaan näihin kauppakamareiden vaaliteeseihin tämän lehden sivuilla. Vaaliteesit eivät ole vain pelkkä lista tärkeistä asioista, vaan ne tarjoavat ratkaisuja. Jokainen kauppakamarialue on oman näköisensä omine piirteineen. Näin ollen myös painotukset vaaliteeseissä vaihtelevat. Alueemme kannalta osaavan työvoiman turvaaminen nousee kiistatta kärkeen. Asia on moniulotteinen ja asiantilan parantamiseksi pitää tehdä hartiavoimin töitä niin valtiollisella kuin alueellisellakin tasolla. Isossa kuvassa tulee varmistaa, että maamme koulutus- ja osaamistaso on riittävän korkealla ja oikealla tasolla. Tasolla, joka tuottaa lisäarvoa työelämässä. Sivistys on arvo, jonka merkityksen soisi reippaasti kasvavan yhteiskunnassamme. Se on lääke monelle epäsuotuisalle kehitykselle.

Vaaliteeseissä poraudutaan liikenteen ja infran osalta moneen tärkeää asiaan, mutta alueemme kannalta on äärimmäisen tärkeää olla yhdessä vaikuttamassa, että alueeltamme tai alueellemme päästään jatkossakin nopeasti, vaivattomasti ja sujuvasti oli sitten kyseessä työ- tai vapaa-ajan matkailu. Erityisen tärkeää tämä on alueen vetovoiman kannalta. Tässä vaikuttamistyössä tarvitaan meitä kaikkia, niin elinkeinoelämän kuin julkisen sektorinkin toimijoita. Tulevilla kansanedustajillamme on tässä iso rooli.

Suomi on pieni maa, emme voi käpertyä sisäänpäin. Meillä pitää olla laajat yhteydet maailmalle ja markkinoille. Tarvitsemme globaaleja yhteyksiä ja ulkomaisia investointeja vauhdittamaan talouskasvua, mutta entistä merkityksellisempää on kotimaisten investointien ja työn tekemisen mahdollistaminen. Suomalaisen omistajuuden ja työn arvostuksen toivon nyt nostettavan kunnolla valokeilaan juurruttamaan kotimaista kasvua.

Ministeriöiden laatima Mahdollisuudet Suomelle –raportti tuo esiin kylmät tosiasiat. Pienillä hienosäädöillä ei oikaista rapautuvaa taloutta ja julkisen velan kasvua samalla kun syntyvyysluvut ovat romahtaneet ja huoltosuhdeluvut heikkenevät. Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä, merkittäviä uudistuksia ja pian. Yritykset ovat olennainen osa positiivisen käänteen tekemisessä. Valtion tuleekin viisaalla politiikalla ja lainsäädännöllä mahdollistaa yritystoiminnan mahdollisuudet ja yritysten kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa.

Mielenkiintoista vaalikevättä kaikille, pysytään asiassa eikä sotkeuduta lillukan varsiin.

Anne Pevkur
toimitusjohtaja

Kävin onnittelemassa 70-vuotiasta JR-Pukutaloa ja sen yrittäjää Satu Ylipekkaa. Onnittelu- ja muistelupuheenvuorojen jälkeen alkoi silmäni vaellella kauniissa lasten vaatteissa. Mieleeni tulivat lapsuuteni huippuhetket, jolloin äitimme toi meidät vaateostoksille tähän luottoliikkeeseen. Sama jatkui omien lasteni kanssa. Kun piti saada kestäviä haalareita tai kauniita juhlavaatteita, kulki polkumme Pukutaloa kohti. Nyt on vuorossa lasten lapset. Niinpä mukaani lähti laadukas ja varmasti mieleinen pyjama, jota uskon pikku-Eemilin äidin ja isän ainakin arvostavan.

Liikkeestä ulos kävellessäni ja kotiin ajaessani ajattelin, että olipa mukava piipahtaa kunnon kivijalkamyymälässä ja huomata, kuinka hienolla asenteella ja ammattitaidolla minua palveltiin ostosten teossa. Ostotapahtuma oli miellyttävä. Uskon sen johtuneen opastavasta ihmisestä, auttavasta asenteesta ja kotoisesta interiööristä ja tunnelmasta.

Tämä kokemus oli taas hyvä herätys itselleni näin joulun alla. Talousalueellamme on paljon mielenkiintoisia, hyvällä ja erilaisella tuotevalikoimalla sekä hienolla asenteella palvelevia kivijalkamyymälöitä, jotka tahtovat unohtua ja jäädä isompien jalkoihin. Kun lähdemme ostoksille, ajamme kuin automaattiohjaukselle kauppakeskuksiin ja jämähdämme helposti niiden hulinaan.

Kannattaisi kuitenkin muuttaa toimintatapaa ja ravistella itsensä näkemään ja tutustumaan yrittäjävetoisten puotien ja kivijalkamyymälöiden valikoimiin ja erikoisuuksiin. Sieltä löytyy monesti hienoja tuotteita ja uniikkeja kappalaita itseä tai lahjansaajaa ilahduttamaan.  Esimerkiksi Hyvinkään ja Riihimäen Hämeenkatujen varsilla voit huomata, että siellä on todellakin näyteikkunallisia pieniä liikkeitä, joissa kannattaa poiketa tutustumassa tuotevalikoimiin.

Se, että asiakkaat toimivat näin, edellyttää myös yrittäjältä paljon. On osattava palvella, tunnettava asiakaskunnan tarpeet ja arvot sekä trendit luottamuksen rakentamiseksi.

Älä kulje kivijalkamyymälän ohi, vaan poikkea ja ylläty. Tee hyviä ja järkeviä jouluostoksia. Ennen kaikkea, tee ostoksesi talousalueellamme.  Sillä on aluekehityksen ja työllisyyden kannalta positiivinen vaikutus.

Anne Pevkur
toimitusjohtaja