Koulutusteesit

 

Kauppakamarit julkaisivat koulutusteesit, joissa listataan seitsemän keinoa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus yrityksille. Kauppakamarit haluavat muun muassa tukea ammatillisen koulutuksen uudistuksen onnistumista, laajentaa oppisopimusten käyttöä sekä tiivistää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä.

Koulutusteesit

Internet of Things Kasvupolun lupaavimmaksi kasvajaksi on Kasvu Openin sparrausprosessin jälkeen valittu JigLabs Oy. Kunniamaininnan sai Simosol Oy. Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin 100 parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Tästä sadan joukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa finaalissa lokakuussa.

kasvuopen voittajat ja anne web

 IoT Kasvupolun lupaavimmat. Kuvassa oikealla JigLabs Oy:N Petri Hassinen ja keskellä Simosol Oy:n Jussi Rasinmäki. Anne Pevkur onnittelee voittajia.

Valinnat tehtiin kaikkiaan 15 kasvuhaluisen yrityksen joukosta, jotka seulottiin asiantuntijoiden kahden päivän sparraukseen 33 hakijasta. Sparraukseen valitut yritykset painottuivat IoT-alalle. Tuomaristo kiinnitti valintoja tehdessään huomiota mm. tuotteeseen, liikeideaan ja sen toteuttamissuunnitelmaan sekä kasvupotentiaaliin.

JigLabs Oy on vuonna 2017 perustettu tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja erityisesti teollisuuden aloille suunnitteleva järvenpääläisyritys. Se on tehnyt lyhyen olemassaolonsa aikana projekteja lukuisille kansainvälisille yrityksille Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Tuomaristo päätyi voittajaan mm. sen takia, että JigLabsin yritysidea on kiinnostava ja tiimi taustalla on uskottava. Lisäksi referenssit asiakasprojekteista osoittavat sen, että yrityksen tuotteelle on kysyntää jo näin varhaisessa vaiheessa.

Kunniamaininta jaettiin vuonna 2007 perustetulle riihimäkeläiselle bio-alan asiantuntijafirmalle Simosol Oy:lle. Yritys tuottaa analytiikkapalveluita ja IT-sovelluksia eri toimijoille metsien ja peltobiomassan kestävään hyödyntämiseen. Tuomariston mukaan yrityksellä on näyttöjä orgaanisesta kasvusta ja potentiaalia lähteä kasvattamaan bisnestä tällä ajankohtaisella toimialalla.

Asiantuntijoiden kahden päivän maksuttoman sparrauksen saivat myös CS Control Software Oy Espoosta, Deal Comp Oy, Ebenlock Oy sekä Taitori Oy Helsingistä, FXB-Niemet Oy, Suomen Terästekniikka Oy sekä Salonkiravintola Neilikka Oy Hyvinkäältä, Hausjärven Kaluste Oy sekä Paanti Oy Hausjärveltä, IISY Kirkkonummelta, Kaikakui Oy Tampereelta, Oy Bau Log Ltd Riihimäeltä sekä VJ-WORKS Oy Vantaalta.

Tuomaristoon kuuluivat Anne Pevkur Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarilta, Timo Liukko First Roundilta, Antti Rantalainen Tilipalvelu Rantalaisesta, Arto Juosila Arma Developmentista, Markku Rentto Neo Industrialista, Kari Järvenpää Finesco Investistä, Matti Malminen Konecranesilta sekä Pentti Puhakka Koneelta.

Internet of Things Kasvupolku on osa Kasvu Openia, jonka valtakunnallinen finaali, Kasvu Open Karnevaali järjestetään 24.─25.10.2018 Jyväskylässä. Finaaliin pääsee kaikkiaan 100 yritystä eri Kasvupoluilta, joita järjestetään tänä vuonna eri toimialoilla ja alueilla yhteensä 26.

Lisätietoja:
Maria Häkkinen, Kasvupolun fasilitoija, Kasvun Roihu Oy, p. 045 130 3751, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Anne Pevkur, toimitusjohtaja, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari,p. 050 516 8912, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kasvu Open on valtakunnallinen sparrausohjelma pk-yrityksille, joka auttaa yrityksiä niiden kasvuhaasteissa. Sparraus on valituksi tulleille yrityksille maksutonta. Vuonna 2018 tavoitteena on antaa ohjausta 450 yritykselle yli tuhannen asiantuntijan voimin. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin lokakuussa 2018, jossa 100 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset.

Kasvupolun mahdollistivat Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari sekä KONE Oyj, Konecranes Oyj, First Round Oy,  Tilipalvelu Rantalainen Oy ja Arma Development Oy yhdessä valtakunnallisten kumppaneiden (mm. Nordea, Finnvera, Team Finland) kanssa.

sosiaalisen median juridise

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari suojaa palvelujensa käyttäjien yksityisyyttä ja noudattaa toiminnassaan tietosuoja- ja muita lakeja sekä hyviä tietosuoja- ja tietoturvakäytäntöjä. Verkkopalvelumme voivat sisältää linkkejä muiden yhtiöiden sivuille tai palveluihin, joilla on Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarista erilliset, omat tietosuojakäytäntönsä.

Pyrimme palvelemaan jäseniämme ja sidosryhmiämme ja kehitämme palvelujamme heidän tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan. Käsittelemämme tiedot voidaan jakaa:

  • käyttäjän antamiin ja
  • julkisista lähteistä kuten kaupparekisteristä tai yleisesti saatavilla olevista lähteistä kerättyihin tietoihin.

Käytämme keräämiämme tietoja mm. kauppakamarilaissa (1.11.2002/878) tarkoitettujen tehtävien hoitoon, palveluiden tuottamiseen, asiakaskokemuksen parantamiseen sekä kohdennetumman markkinoinnin ja asiakaspalvelun kehittämiseen.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin henkilötietojen keräämistä ja käsittelyä koskevat käytännöt kuvataan tietosuojaselosteissa 1 ja 2. Nämä tietosuojaselosteet ovat samalla rekisteriselosteita ja henkilötietolain edellyttämiä informointiasiakirjoja. Henkilötiedolla tarkoitetaan tietoa, joka on yhdistettävissä tiettyyn henkilöön.

Tutustu tietosuojaselosteisiimme:

Tietosuojaseloste 1: Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin jäsenrekisterin tietosuojaseloste

Tietosuojaseloste 2: Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin asiakkaita, potentiaalisia asiakkaita ja sidosryhmiä koskeva tietosuojaseloste

Käyttäjä hyväksyy tämän tietosuojalausekkeen ehdot käyttämällä palvelujamme.

Tietosuojakäytäntömme päivitetään palveluiden kehittyessä tai lainsäädännön muuttuessa. Voimassaolevat tietosuojakäytäntömme löytyvät kotisivuiltamme.

paperit

 

Yrityksissä, yhteisöissä ja säätiöissä vastaanotetaan edelleen paljon epämääräisiä kirjeitä ja laskuja, jotka ovat aiheettomia tai tarkemmin tarkasteltaessa saattavat osoittautua tarjouksiksi.

Epäselvä sopimus tai lasku
Suuri osa laskuista ja tarjouksista on toki aiheellisia. Mukaan mahtuu kuitenkin yhteydenottoja, joiden lähettäjien tarkoitusperät eivät välttämättä ole rehelliset, jolloin puhutaan niin sanotuista huijauslaskuista. Tyypillisesti näiden yhteydenottojen avulla pyritään saamaan yrityksen edustaja allekirjoittamaan epäedullinen ja epäselvä sopimus ilman kunnollista harkintaa, ja vastineena tarjottu palvelu on ollut hintaansa nähden erittäin suppea. Yrityksiin on lähetelty useiden tuhansien eurojen laskuja palveluista, joiden oikea arvo yritykselle on ollut siten hyvinkin kyseenalainen.

Edelleen kauppakamarin jäsenyritykset ovat raportoineet lisäksi muun muassa EU:hun viittaaviin tavaramerkki-, VAT- tai muihin rekisteritunnustietokantoihin liittyvistä palveluista. Nimistä huolimatta kyseessä eivät ole olleet EU:n tai minkään muun virallisen toimijan rekisterit, vaikka ilmoituksissa ja verkkosivustoilla on tällainen vaikutelma luotu.

Puhelinmarkkinoinnissa puhelun ja tilausvahvistuksen sisältö saattaa poiketa toisistaan, eikä vastapuoli myönnä poikkeamaa puhelimessa puhutusta.

Mikäli yritys sitoutuu näihin palveluihin, voi niistä olla erittäin hankalaa päästä irti.

Mikä on huijauslasku?
Lainsäädännössä ei ole varsinaista määritelmää huijauslaskulle. Elinkeinonharjoittajien väliseen sopimusvapauteen kuuluu myös se, että myös huonoja sopimuksia saa tehdä. Mikäli kyseessä on kuitenkin niin sanottu rahastusyritys ja tarjottavan vastineen määrä pieni suhteessa hankintahintaan, puhutaan yleisesti huijauslaskusta tai epämääräisestä tarjouksesta.

Jos kyseessä on selkeästi yritys erehdyttää laskun saajaa, voi kyseessä olla rikos.

Miten sopimus sitten syntyy?
Jokaisen tarjousten ja laskujen kanssa tekemisissä olevan tulisi ymmärtää sopimuksen syntymekanismi. Mikäli kyseessä on lasku, jonka maksuvelvollisuutta ei ole aiemman sopimuksen perusteella, on lasku aiheeton ja se tulee lähtökohtaisesti reklamoida. Jos kyseessä on tarjous, syntyy varsinainen sopimus, kun tarjoukseen on annettu hyväksyvä yksiselitteinen vastaus.

On myös hyvä muistaa oikeustoimilain 33 §, jonka mukaan ”oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen ja sen johon oikeustoimi oli kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen”. Erehdyttäminen voi siis johtaa sopimuksen pätemättömyyteen.

Kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota siihen, onko esimerkiksi epämääräinen osoitetietojen tarkistuskirje tarkalleen ottaen tarjous, jonka palauttamisella ja yhteystietojen antamisella itse asiassa sitoudutaan kalliiseen ja pitkäkestoiseen palveluun, josta ei ole yritykselle käytännössä hyötyä.
 
Toimintaohjeita huijauslaskujen ja epäselvien tarjousten varalle

  • Keskitä hankinnat tietyille henkilöille ja varmista menettelytavat. Mieti, mitä palveluita yritys oikeasti tarvitsee.
  • Älä sitoudu puhelimessa tilauksiin. Vaadi tilauksista aina kirjallinen tarjous, jossa on mukana sopimusehdot.
  • Tutustu ehtoihin huolellisesti ja varmista, että ymmärrät ehdot. Epäselvissä tilanteissa kysy lisätietoja/tarkennusta ja käytä asiantuntijaa. Laskun tulee perustua aina sopimukseen.
  • Ristiriitatilanteissa pyydä kirjallisesti mahdollinen nauhoite käydyistä puhelinkeskusteluista. Mikäli et saa nauhoitetta, ota yhteyttä tietosuojavaltuutettuun.
  • Käytä tarvittaessa aikaa laskun todenperäisyyden varmistamiseen ja lähettäjän taustojen selvittämiseen. Huomaa, että luotettavalta vaikuttava nettisivu ei ole välttämättä sitä, miltä se näyttää.
  • Mikäli laskussa viitataan tilaukseen/sopimukseen, tulee tilauksen/sopimuksen olla tehty pätevästi ja sopimusehtojen olla käytettävissä.
  • Reklamoi välittömästi ja todisteellisesti (kirjallisesti) laskun lähettäjälle laskussa mainittuun osoitteeseen, että palvelua tai tuotetta ei ole tilattu. Näin ollen sopimusta ei ole syntynyt, minkä vuoksi lasku on aiheeton, eikä sitä tulla maksamaan. Dokumentoi käyty kirjeenvaihto.
  • Älä soita laskussa mahdollisesti mainittuun asiakaspalvelunumeroon, käytä sähköpostia.
  • Jos saat laskusta maksukehotuksen, tee vastaava ilmoitus myös siitä kirjallisesti ja ota ilmoituksestasi itsellesi kopio.
  • Jos saat perintätoimistolta perintäkirjeen, tee vastaava ilmoitus myös siitä kirjallisesti perintätoimistolle. Ilmoita, ettei sinulla ole sopimussuhdetta laskuttajan kanssa ja että lasku on aiheeton. Liitä perintätoimistolle menevään kirjeeseen myös jäljennökset laskuttajalle lähettämistäsi ilmoituksista.
  • Jos saat perintäkirjeen, jossa uhataan maksuhäiriömerkinnällä, voit tarkistaa Suomen Asiakastieto Oy:stä, onko heillä yhteistyösopimusta kyseisen perintätoimiston kanssa ja rekisteröikö se maksuhäiriötietoja ilmoituksen perusteella.
  • Yhdistyksen tai säätiön kerätessä rahaa, huomioi, että yhdistyksellä tai säätiöllä pitää olla poliisin myöntämä rahankeräyslupa.
  • Mikäli sopimus on tehty elinkeinonharjoittajien välillä, tulee maksulle saada vastiketta. Usein on ostajan kannalta järkevää vaatia palvelua ensin ja maksaa vasta sitten.
  • Epäselvissä tilanteissa jäsenen kannattaa ottaa yhteyttä kauppakamarin lakimieheen.
  • Tee tarvittaessa tutkintapyyntö poliisille. Usein saman lähettäjän lähettämiä epäilyttäviä laskuja on lähetetty poliisille jo aiemmin.

Lakimies Mika Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Johnny Åkerholmin talouskatsaus v. 2017.

0525462rweb

 

Matti Alahuhta ja Sari Baldauf arvioivat: Riippumattomat hallituksen jäsenet tuovat arvokasta osaamista pk-yrityksiin

Hallituspartnerit ry jakaa vuosittain Kultainen Nuija -palkinnon pk-yritykselle, joka on uudistanut toimintaansa rekrytoimalla hallitukseensa riippumattomia jäseniä.

DevCo Partnersin hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta johtaa tänä vuonna puhetta Kultainen Nuija -kilpailun raadissa. Alahuhta on myös pörssiyhtiö Outotecin hallituksen puheenjohtaja.

Alahuhta pitää olennaisena pk-yritysten corporate governancen ja hallitustyön kehittämisen kannalta, että yhtiöiden hallituksissa on ulkopuolisia jäseniä.

"Se on pienille ja keskisuurille yrityksille yhä tärkeämpää useimpien toimialojen markkinoiden muuttuessa yhä nopeammin ja toiminnan kehitystarpeiden kasvaessa", Alahuhta sanoo.

Myös Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf työskentelee raadin jäsenenä. Hän arvioi, että riippumattomilla jäsenillä on erityisen suuri merkitys johdon sparraamisessa ja yrityksen strategian rakentamisessa.

”Monipuolisesti valittu riippumattomien jäsenten joukko voi tuoda arvokasta osaamista, kokemusten jakamista, näkemysten avartamista”, hän sanoo.

Missä asioissa riippumattomien jäsenten panoksesta on erityistä hyötyä pk-yhtiöiden hallituksille?

”Uudet riippumattomat hallituksen jäsenet tuovat usein parhaita käytäntöjä yritystoiminnan eri alueille – tai eri kansainvälistymisvaiheissa tarvittavaa asiantuntemusta”, Alahuhta kommentoi.

"He tuovat diversiteettiä, uusia näkökulmia keskusteluun. Yleensä on aina hyvä saada tuoretta näkemystä yrityksen kehittämiseen", hän sanoo.

Baldaufin mukaan erityinen hyöty näkyy esimerkiksi jonkin toiminnon benchmarkingissa. Sama pätee toimenpiteiden ambitiotason määrittelyyn, kun kehitetään vaikkapa laadunhallintaa ja laatujärjestelmiä.

”Esimerkki voi olla myös ovien avaaminen ja verkostoituminen uusille markkinoille pyrittäessä ja uusia asiakassuhteita avattaessa.”

"Toivomme ideoita hyvistä yrityksistä"

Kultainen Nuija -kilpailun idea on palkita pk-yritys, joka on uudistunut, kasvanut, kansainvälistynyt tai kehittänyt strategiaansa avaamalla hallituksen riippumattomille eli yrityksen ja sen omistajapiirin ulkopuolisille jäsenille ja kehittämällä hallituksen työtä. Myös hallituksen työskentelyyn liittyvä tutkimus voi olla palkitsemisen peruste.

Kilpailun sihteeristön puheenjohtaja Marjut Ontronen pyytää pk-kentältä ideoita hyvistä ehdokkaista.

Ideoita voi lähettää Ontroselle (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.) tai Pasi Lehmukselle (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.). Ilmoittamis- tai ilmoittautumisaika jatkuu maaliskuun puoliväliin asti.

"Meille voi tietysti ilmoittaa myös oman yrityksensä", Ontronen sanoo.

Ajatus pienten ja keskisuurten yritysten hallitustyön palkitsemisesta on levinnyt koko Suomeen. Parasta hallitustyötä etsii laaja verkosto. Siihen kuuluvat Hallituspartnerit ry ja sen alueelliset sisarjärjestöt sekä muut hallitusammattilaisjärjestöt.

Mukana ovat myös kauppakamarit ja Perheyritysten liitto.

Tänä vuonna Kultainen Nuija annetaan jo seitsemännen kerran. Palkinnon saajien lista on varsinainen kokoelma menestystarinoita: vantaalainen SE Mäkinen Logistics Oy, rovaniemeläinen Lappset Group Oy, lempääläinen Robit Rocktools, kauhajokinen Serres Oy sekä tamperelaiset Pohjola Rakennus Oy, Gofore Oy ja HappyOrNot.

Lisäksi kunniamaininnan hyvästä hallitustyöstä ovat saaneet jyväskyläläinen Firstbeat Technologies Oy sekä oululainen Proventia Group.

Palkintoraatiin kuuluvat tänä vuonna Matti Alahuhdan ja Sari Baldaufin lisäksi liikenne- ja viestintäministeri, Oy Vallila Interior Ab:n hallituksen puheenjohtaja Anne Berner, M-Filesin toimitusjohtaja Miika Mäkitalo sekä Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi.

Palkinnot jaetaan toukokuussa. Hallituspartnerien kumppani palkitsemisessa on Kauppalehti.

Itse palkinto on taiteilija Vesa Varrelan suunnittelema taideteos, jossa kultainen nuija symbolisoi hallituksen päätöksentekoa yrityksen hyväksi.

Teksti: Kustaa Hulkko