EK:n lokakuussa tekemän Suhdannebarometrin mukaan Suomen elinkeinoelämän suhdanteet ovat parantuneet kesän ja syksyn 2017 aikana. Tämänhetkistä tilannetta kuvataan teollisuudessa ja rakentamisessa yleisesti keskimääräistä vahvemmaksi, ja myös palvelualoilla tilanne on kirkastunut vähän yli tavanomaiseksi.

Lue lisää

Varsinkin suuriin yrityksiin kohdistuva rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Puolet suurista yrityksistä ilmoittaa, että liiketoimintaan kohdistuvien rikosten tai väärinkäytösten määrä on kasvanut. Tiedot ilmenevät koko maan kattavasta Yritysten rikosturvallisuus 2017-selvityksestä.Kauppakamarit kannustavat yrityksiä panostamaan tietopääoman ja jatkuvuuden turvaamiseen. Palvelualan yritykset suojaavat tietoja muita toimialoja monipuolisemmin.

Teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Kaupan alan yritykset jäävät näistä jälkeen suojaustoimissa. Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten, mutta alan yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen.

- Yritysten jatkuvuuden ja tietopääoman turvaaminen vaatii muuttuvassa toimintaympäristössä lisää panoksia”, arvioi toimitusjohtaja Anne Pevkur Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarista.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suuristakin yrityksistä neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa. Jatkuvuussuunnittelulla varaudutaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin kuten tietojen tai toimitilojen osittaiseen tai täydelliseen tuhoutumiseen tai avainhenkilöiden yllättävään menettämiseen.

“Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöidensietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnitelmien määrää on saatava lisättyä kaikissa yrityskokoluokissa.
Suunnitelmassa määritellään muun muassa, mitkä toiminnot ovat kriittisiä ja miten pitkään ne voivat olla keskeytyneenä. Jatkuvuussuunnitelma ohjaa yritystä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä ja auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaalla tavalla”, tarkentaa Anne Pevkur selvityksen tuloksia.

“Yritysten rikosturvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta”-selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2017. Siihen vastasi 762 yritystä, eri puolelta Suomea kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Selvityksen ovat laatineet Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen kauppakamarien kanssa.

Lue lisää
Yritysten rikosturvallisuus 2017 - Riskit ja niiden hallinta

Anne Pevkur
Toimitusjohtaja,  Managing Director

Aika: ti 5.12. klo 20.00 - 02.00
Paikka: Wanha Areena

Pikkujouluohjelma

Johnny Åkerholmin laatima esitys kansantalouden tilasta.
Tarkastelu perustuu vuoden toisen kvartaalin lukuihin.

Keskeiset havainnot esityksestä.

 

Kauppakamarit ovat laatineet listan Suomen liikenneverkon tärkeimmistä korjaus- ja kehittämiskohteista. Hyvinkään-Riihimäen talousalueelta mukana ovat Kehä V:n eli valtatie a 25:n turvallisuuden ja kunnon parantaminen ja Hanko-Hyvinkää –radan sähköistyksen edistäminen. Liikenneväylien kunnolla ja sujuvuudella on suora vaikutus yritysten kilpailukykyyn ja investointipäätöksiin.

  • Elinkeinoelämän lähtökohta hankelistaukselle on kuljetuskustannusten alentaminen ja näin kilpailukyvyn parantaminen, luonnehtii toimitusjohtaja Anne Pevkur hankelistausta.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari on pitkäjänteisesti vaikuttanut siihen, että myös poikittaisliikenteen väyliä tulee parantaa yritysten tarpeita vastaaviksi. Kauppakamarialueen kaksi isoa hanketta ovat Kehä V:n kehittäminen ja Hanko-Hyvinkää –radan sähköistyksen edistäminen.

Kehä V on elinkeinoelämälle mm. Hangon satamaan johtava tärkeä kuljetusreitti, jonka turvallisuus ei takaa nykyisellään sujuvaa ja turvallista liikuttamista ja liikkumista. Erilaisista selvityksissä on tullut esille, että Kehä V:n ympäristö kiinnostaa yrityksiä sijoittumispaikkana, mutta väylän heikko liikennöitävyys rajoittaa aluekehitystä.

  • Hanko-Hyvinkää –radan sähköistykselle ei ole nyt tarvittavaa 53 Me:n rahoitusta, mutta se tulee jälleen saada pikimmiten työlistalla. Kuljetusfasiliteettien tulee kunnossa, jotta yritykset pystyvät yleensäkään toimimaan Suomesta käsin kilpailukykyisesti, tähdentää Pevkur. Tämä koskee erityisesti suurempia kansainvälisiä yrityksiä ja työllistäjiä.
  • Radan sähköistys tukee hallituksen päästövähennystavoitteita, joten hankkeelle on siinäkin mielessä vahvat perusteet, jatkaa Pevkur.

Kauppakamarien liikennehankelistaus on elinkeinoelämän täsmälista alueidemme pahimmista liikenteen pullonkauloista ja merkittävistä kehittämiskohteista. Lista tähtää liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tarjoaa työkalun päätöksentekoon liikenteen rahoituksesta.

“Liikennejärjestelmän suunnittelu on murroksessa. Nyt mietitään askelmerkkejä myös tulevalle maakuntauudistuksella, jossa maakunnille siirtyy vastuuta tienpidosta ja liikenteen suunnitelusta”, Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario painottaa.

Liikenneväylien kunnolla ja sujuvuudella on Saarion mukaan suuri merkitys alueiden ja yritysten kilpailukyvylle ja investointipäätöksille. Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin monella keskeisellä kilpailijamaalla. Hyvillä liikenneyhteyksillä on ainakin osittain mahdollista kompensoida etäisyyksien aiheuttamaa haittaa kilpailukyvylle.

“Liikenneyhteyksien toimivuus on keskeinen tekijä, kun yritykset tekevät päätöksiä investoinneista ja toimipaikan sijainnista. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityksen mukaan kuusi kymmenestä yrityksestä valitsee sijaintipaikan liikenneyhteyksien ja työvoiman saatavuuden perusteella”, Saario toteaa.

Lisätietoja:
Kauppakamarien liikennehankelistaus 2017
Anne Pevkur, toimitusjohtaja, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, puh. 050 516 8912
Kaisa Saario, Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 040 5613 597

Lehdistötiedote 31.8.2017

Itsenäisyyden juhlavuonna on erityinen syy juhlia yrittäjyyttä – satavuotias Suomi on monella tapaa yrittäjien työn tulosta. Yrittäjyys on myös positiivinen voima, joka vie maatamme uudelle satavuotistaipaleelle.

Yrittäjän päivää vietetään joka vuosi 5.9. ja nyt jo 20. kertaa. Tavoitteena on korostaa yrittäjyyden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä sytyttää nuoriin yrittäjyyden kipinä. Se on kasvanut vuosien mittaan monipuoliseksi valtakunnalliseksi teemapäiväksi, jota vietetään ympäri maata kuntien, yrittäjien, järjestöjen ja oppilaitosten tilaisuuksissa.

Yrittäjän päivän taustavoimana on Yrittäjän Päivä -säätiö, jossa ovat edustettuina elinkeinoelämän järjestöt ja toimijat. Säätiön puheenjohtajana ja Yrittäjän päivän liikkeellepanevana voimana toimii yrittäjäneuvos Riitta Antinmäki. Hänen aloitteestaan Helsingin Kamppiin Narinkkatorille saatiin myös Yrittäjäpatsas vuonna 2006.
”Suomen 280 000 yrittäjää ovat juhlapäivänsä ansainneet. Laittakaa 5.9. liput salkoon ja herättäkää keskustelua yrittäjyydestä! Paikkakunnaltanne löytyy monia tunnettuja yrittäjiä ja nousevia tähtiä, joita olisi hienoa kuulla Yrittäjän päivänä myös mediassa. Heillä on paljon sanottavaa siitä, millainen positiivinen voima yrittäjyys on ja kuinka monin tavoin se vaikuttaa oman paikkakunnan työpaikkoihin, palveluihin ja tulevaisuuden näkymiin. Myös nuorilta kannattaa kysyä, miten he suhtautuvat yrittäjyyteen uravaihtoehtona”, kannustaa Antinmäki.

Yrittäjän päivän pääjuhlaa isännöi Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK isännöi tänä vuonna Yrittäjän päivän pääjuhlaa ti 5.9. Helsingissä Kulttuuritehdas Korjaamolla. Estradille nousee huippupuhujia ja pysäyttäviä persoonia – nuoria, maahanmuuttajia, pitkän linjan konkareita, työnantajayrittäjiä, tunnettuja vaikuttajia ja myös yllättäviä nimiä. Tutustu ohjelmaan tästä. Pääjuhla on täynnä, mutta sitä pystyy seuraamaan etänä videoyhteyden kautta ti 5.9. klo 11-12.30 www.ek.fi -sivulta.

Lisätiedot Yrittäjän päivän viettämisestä ja merkityksestä:
Yrittäjäneuvos Riitta Antinmäki, puh. 0500 311 711, riitta.antinmaki[at]htf.fi

Lisätiedot Yrittäjän päivän pääjuhlasta EK:sta:
Vastuuhenkilö Tuuli Mäkelä, puh. 050 330 3245
Tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097
Assistentti Arja Alikoski, puh. 040 826 2330
EK:n sähköpostit: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.