Nyt tarvitaan kilpailukyky- ja vetovoimastrategia

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin valiokunnissa, hallituksessa ja moninaisissa kauppakamaritilaisuuksissa on seurattu aktiivisesti maailmantalouden ja Suomen talouden huolestuttavaa kehitystä. Maiden, alueiden ja yritysten välinen kilpailu tulee kiristymään entisestään.  

Kauppakamarijärjestö seuraa tiiviisti alueellisten tekijöiden vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen Suomessa. Uunituoreen, Keskuskauppakamarin teettämän Alueiden kilpailukyky 2009 –tutkimuksen tulokset, siis suomalaisten yritysjohtajien näkemykset,  kertovat, että tulevaisuuden tärkein kilpailukykytekijä on osaavan työvoiman saatavuus. Tämän jälkeen tulevat liikenneyhteydet ja markkinoiden läheisyys. Hyvin tärkeänä pidetään sitä, että alueella on kehittyvä kasvukeskus ja että alueen imago on hyvä. Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö kuuluu myös tärkeimpien kilpailukykytekijöiden listalle.

Talousalueellamme pyritään varmasti kuumeisesti löytämään erilaisia vaihtoehtoja kuntien kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden säilyttämiseksi ja vireillä on monia kuntakohtaisia valmisteluja. Esillä on ollut  mm. talousaluemarkkinoinnin toteuttaminen, yritysneuvontapalvelut, kehittämishankkeet, tontti- ja toimitila-asiat, kaavoitusasiat ja turvallisuuden parantaminen. Listaa voisi jatkaa vielä pitkään. Hyvä, että kehitetään, sitä tehdään joka puolella Suomea ja maailmaa.  Mutta miksi nämä valmistelut ovat niin usein kuntakohtaisia? Eikö nyt olisi jo aika tiivistää rivejä ja pyrkiä laajempaan alueelliseen kehittämiseen. Pieni alue voi menestyä parhaiten tiivistämällä sisäistä yhteistyötä.

Kansallisella tasolla puhutaan lisääntyvällä volyymilla siitä, että Suomi tarvitsee kansallisen kriisiohjelman tai Exit-strategian, jottei maamme teollisuus pakene alhaisempien tuotantokustannusten maihin.  Myös me tarvitsemme tulevaisuudellemme ja toiminnallemme selvän suunnan.   

Varmistaaksemme, että alueemme ja yritystemme toimintaympäristö pysyy jatkossakin vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä menestyvien alueiden joukossa, olemme esittäneet talousalueemme kunnille, että ne  käynnistävät pikaisesti talousalueen yhteisen kilpailukyky- ja vetovoimastrategian laatimisen tiiviissä yhteistyössä Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin ja alueen yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Anne Wikström

Yrityssaneeraus on iloinen asia

Iloinen asia, koska sen avulla voidaan tervehdyttää elinkelpoinen yritys taantuman kourista. Yrityssaneerauslaki on säädetty käytettäväksi ja elämme tällä hetkellä aikoja, jolloin yhtiön taloudellista tilannetta tulee tarkoin seurata. Hallitus on omassa esityksessään 152/2006 ilmaissut itsensä seuraavasti:

”Riittävän ajoissa tapahtuvaan taloudellisten vaikeuksien tunnistamiseen ei voida lainsäädännön keinoin juurikaan vaikuttaa. Yrittäjien koulutuksessa, yrittäjille tarkoitetussa yleisessä tiedotuksessa ja yrittäjien neuvontapalveluissa voidaan esittää maksuvaikeuksien tunnistamista sekä lisätä tietoa yrityssaneerauksessa.

Yrityksen taloushallinto, ulkopuolinen kirjanpitäjä ja tilintarkastajat ovat keskeisessä asemassa ja heidän tulisi kiinnittää yrityksen johdon huomiota yrityksen tuloskehitykseen ja mahdollisiin tervehdyttämistarpeisiin.”

Hallitus on selkeästi ilmaissut taloushallinnon ammattilaisten vastuun lakiesityksen saatesanoissa. Meidän tuleekin entistä varhaisemmassa vaiheessa keskustella yrityssaneerauksesta vaihtoehtona sille, että kaadutaan saappaat jalassa ja aiheutetaan peruuttamatonta vahinkoa lähipiirille. Hakemus yrityssaneerausmenettelyn aloittamiseksi tehdään usein liian myöhään ja se on yksi keskeisimmistä syistä menettelyn epäonnistumiselle. Varsinkin pienissä yrityksissä ajaudutaan suunnittelemattomasti toiminnan saneerauksiin ilman kokonaisvaltaista kuvaa sen vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Jos jäljellä on vain velkajärjestely ja hakemus tehdään, kun verottaja on lähettänyt konkurssihakemuksen, ollaan auttamattomasti myöhässä.

Herätä luottamusta
Riittävän ajoissa aloitettu ja rauhassa hyvin valmisteltu yrityssaneeraushakemus herättää luottamusta yhtiön intressipiirissä, joka kuitenkin on tietoinen maksuvaikeuksista. Lainsäätäjäkin on huomioinut tämän, koska lakimuutoksen jälkeen vireille tulon ja päätöksen menettelyn aloittamisen välisenä aikana syntyneet velat eivät kuulu saneerattaviin velkoihin. Tällä halutaan edesauttaa yhtiön hankintoja ja häiriötöntä toimintaa. Hakemuksen jälkeen voi todeta, että nyt taistellaan yhdessä ja avoimesti kaikkien tulevaisuuden puolesta.

Saneerausohjelmaehdotus ja sen vahvistaminen varmistaa myös velkojille:
- että maksukyvyttömyys voidaan saneerausohjelman avulla poistaa
- että velallisen varat riittävät menettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen
- että velallinen kykenee maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja
- että velallinen ei ole syyllistynyt velallisen rikokseen tai kirjanpitorikokseen tai syyllistynyt menettelyyn, jonka perusteella hänet voitaisiin määrätä liiketoimintakieltoon.

Tuleva syksy tulee olemaan vedenjakaja. Miten selvitään kutistuneesta kassavirrasta sekä loma- ja lomaltapaluurahoista. Ei kannata jäädä yksin vatvomaan ongelmia, ne vain pahenevat siitä. Yrittäjän kannattaa keskustella avoimesti talousvastaavien kanssa ja tarttua saneeraukseen riittävän ajoissa se on tervettä liiketoimintaa. Yrityssaneeraus on iloinen asia.

Jukka Sopen-Luoma

Kirjoittaja on Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunnan jäsen ja tilintarkastusvaliokunnan varajäsen, ekonomi, KLT, HTM, CFE, HHJ, Rantalainen Oy IA International