Tiedotteet

TIEDOTE   19.10.2017

Varsinkin suuriin yrityksiin kohdistuva rikollisuus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Puolet suurista yrityksistä ilmoittaa, että liiketoimintaan kohdistuvien rikosten tai väärinkäytösten määrä on kasvanut. Tiedot ilmenevät koko maan kattavasta Yritysten rikosturvallisuus 2017-selvityksestä.Kauppakamarit kannustavat yrityksiä panostamaan tietopääoman ja jatkuvuuden turvaamiseen. Palvelualan yritykset suojaavat tietoja muita toimialoja monipuolisemmin.

Teollisuusyritykset tunnistavat parhaiten kilpailijaa kiinnostavan kriittisen tiedon. Kaupan alan yritykset jäävät näistä jälkeen suojaustoimissa. Rakennusalalla tietoriskejä kohdataan vielä vähiten, mutta alan yritykset panostavat jatkossa aikaisempaa enemmän tietoturvallisuuteen.

- Yritysten jatkuvuuden ja tietopääoman turvaaminen vaatii muuttuvassa toimintaympäristössä lisää panoksia”, arvioi toimitusjohtaja Anne Pevkur Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarista.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suuristakin yrityksistä neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa. Jatkuvuussuunnittelulla varaudutaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin kuten tietojen tai toimitilojen osittaiseen tai täydelliseen tuhoutumiseen tai avainhenkilöiden yllättävään menettämiseen.

“Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöidensietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnitelmien määrää on saatava lisättyä kaikissa yrityskokoluokissa.
Suunnitelmassa määritellään muun muassa, mitkä toiminnot ovat kriittisiä ja miten pitkään ne voivat olla keskeytyneenä. Jatkuvuussuunnitelma ohjaa yritystä tekemään pitkäjänteistä kehitystyötä ja auttaa suuntaamaan resursseja tehokkaalla tavalla”, tarkentaa Anne Pevkur selvityksen tuloksia.

“Yritysten rikosturvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta”-selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2017. Siihen vastasi 762 yritystä, eri puolelta Suomea kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Selvityksen ovat laatineet Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen kauppakamarien kanssa.

Lue lisää
Yritysten rikosturvallisuus 2017 - Riskit ja niiden hallinta

Anne Pevkur
Toimitusjohtaja,  Managing Director

TIEDOTE   15.6.2017

Kauppakamari on nimensä mukaisesti seurannut kaupan kehitystä ja trendejä vaikuttaen erityisesti kaupan käynnin esteiden poistoon. Hyvä esimerkki vaikuttamistyön tuloksista on kaupan aukioloaikojen vapauttaminen. Isona alueellisena tavoitteena on ollut se, ettei ostovoima valu muualle vaan jää alueelle tuottamaan liikevaihtoa, menestystä ja työpaikkoja.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin kaupan ja palvelujen valiokunnan pohdinnoista sai alkunsa idea selvittää, mitä alueen kuluttajat ajattelevat kaupassakäyntinsä tarpeista ja palveluista. Kauppakamarin toimeksiannosta Laurean opiskelijaryhmä selvitti, löytyykö talousalueelta tarvetta kauppakassipalveluille ja muille arkea helpottaville palveluille. Lisäksi kartoitettiin kauppojen nykyisiä palveluja.

Selvityksen tulokset perustuvat 300 kuluttajan ja 12 kauppiaan vastauksiin Hyvinkään-Riihimäen talousalueella. Kuluttajaryhmän vastaukset painottuvat ikäryhmään 26 – 45 vuotiaat ja nelihenkisiin talouksiin.

Kerätyt ostokset halutaan hakea ruokakaupasta
Kaupan keräyspalvelut kiinnostavat selvästikin kuluttajia, esim. Hyvinkäällä 23 % vastaajista ilmoitti tarvetta keräyspalvelulle, joskus palvelua haluaisi käyttää 42 % vastaajista. Lopella jopa 61 % vastaajista ilmoitti, että tarvetta keräyspalvelulle on toisinaan. Eniten keräyspalvelu kiinnostaa ruuhkavuosiaan elävä ikäryhmä 36 – 45 vuotiaat. Suhteellisesti eniten keräyspalvelua käyttäisivät riihimäkeläiset kuluttajat ja toisinaan loppilaiset. Säännöllistä keräyspalvelua käyttäisivät uskollisemmin kuluttajat, jotka ovat yli 65-vuotiaat.

Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että keräyspalvelusta voisi maksaa 4 – 6 euroa.

Kerätyt ostokset haluttaisiin hakea ruokakaupasta (87 %). Yllättävän harva haluaisi ottaa ostokset mukaan rautatieasemalta. 

Vastaajat olivat melko varovaisia arvioidessaan tarvetta ostosten kotiin kuljetukselle. Vain 20 % kuluttajista ilmoitti, että siihen on selvä tarve. Sen sijaan lähes 60 % vastaajista kertoi, että joskus tarvetta varmasti olisi. Lopella tarvetta kotiinkuljetukselle näyttäisi olevan eniten. 25 % vastaajista arvioi, että käyttäisi kotiinkuljetus palvelua ja lisäksi 52 % käyttäisi toisinaan. 41 % vastaajista kertoi, että olisi valmis maksamaan palvelusta 6-9 euroa ja 30 % arvioi, että hinta pitäisi olla alle 6 euroa.

Lähiruoka kiinnostaa
Lähiruuan ostomahdollisuus kiinnostaa nykykuluttajaa. Jopa 70 % vastaajista toivoisi lähiruuan tilausmahdollisuutta.     

Säästöä arjen ajankäyttöön toivotaan
Arkea helpottavista palvelutoiveista kysyttäessä ehdottomasti eniten kannatusta sai ateriasuunnittelupalvelu eli valmiiksi suunniteltu ja koottu kauppakassi resepteineen. Jopa 48 % toivoo tällaista palvelua.

Palvelua löytyy, mutta tiedetäänkö niistä?
Hyvinkäällä ja Riihimäellä on kauppoja, jotka tarjoavat sekä keräys- ja kuljetuspalveluita. Lisäksi alueen kuluttajia palvelee ainakin kaksi muualla toimivaa kauppakassipalveluyritystä.

  • Hienoa, että alueella on kauppoja, jotka voivat helpottaa kuluttajan arkea tarjoamalla sekä keräys- että kuljetuspalveluja, mutta markkinointia palveluista kannattaisi varmasti lisätä, ehdottaa Anne Pevkur kauppakamarista.

Lisätietoja: Anne Pevkur, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, puh. 050 516 8912

TIEDOTE    31.3.2017

Merkittävä osa PK-yrityksistä ei tee johdon seuraajasuunnittelua, ja vain kolmannes PK-yrityksistä varautuu edes kriisitilanteisiin seuraajasuunnittelulla. Hallitustyön arviointia ei tee yli 40 prosenttia PK-yrityksistä. Hallitusten kokoonpanoja ei kuitenkaan pidetä riittävän osaavina yhtiön tulevaisuuden haasteiden kannalta. Tiedot ilmenevät kauppakamarien PK-hallitusbarometristä, johon vastasi lähes 1 200 yrityksen edustajaa eri puolilta Suomea.

Hallitusbarometrikyselyn perusteella kouluttautuminen hallitustyöhön kannattaa, sillä sekä seuraajasuunnittelu että hallitustyön arviointi on selvästi yleisempää niissä yrityksissä, joissa kyselyn vastaaja on käynyt kauppakamarien Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssin.

Nykyisellään hallitusjäsenten osaamisalueissa tärkeimpinä pidetään yritystalouden ja rahoituksen hallintaa, liiketoimintaosaamista ja kokemusta strategisesta työskentelystä. Tämän kolmen kärjen kannoilla tulevat toimialaosaaminen, PK-yrityksen toimintatapojen ja hyvän hallintotavan tunteminen.

Hallituksen jäsenen ominaisuuksissa arvostetaan eniten yhteistyökykyisyyttä, huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi itsenäistä ajattelutapaa. Myös sitoutuneisuus, aktiivisuus sekä taito kyseenalaistaa ovat kysyttyjä ominaisuuksia.

Moniin hallituksiin haetaan uutta osaamista, usein myös yhtiön ulkopuolelta. Ulkopuoliset hallituksen jäsenet ja hallitusammattilaiset ovat nykyään varsin yleisiä PK-yritysten hallituksissa. Vähintään 250 työntekijän yrityksistä jo kolmella neljäsosalla on ulkopuolinen hallituksen jäsen. Ulkopuolisia hallituksen jäseniä arvostetaan, sillä lähes 80 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä heidän toimintaansa.

Vaihtuvuus ja seuraajasuunnittelu puutteellista
Vastaajat kantavat huolta hallitusten osaamisesta yrityksen tulevissa haasteissa, esimerkiksi kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen kannalta. Erityisen huolissaan ovat toimitusjohtajat, sillä heistä vain 28 prosenttia piti osaamista tulevien haasteiden kannalta riittävänä, kun hallituksen jäsenistä 39 prosenttia katsoo asioiden olevan tältä osin kunnossa.

“Tulevaisuuden näkemystä on vain kolmanneksella.”
“Toimiala on niin kovassa murroksessa, että varmasti hallituksenkin kokoonpanoa pitää miettiä.”
“Kasvuun tähtäävää osaamista tarvittaisiin.”
“Mahdolliseen kansainvälistymiseen tarvitaan vahvistusta.”
“Digitaalisuus haastaa ja siihen ei nykyisessä hallituksessa riittävää osaamista ja näkemystä.”

PK-yritykset kaipaavatkin lisää osaamista ja vaihtuvuutta hallituksiinsa. Ainoastaan 16 prosenttia pitää hallituksen jäsenistön vaihtuvuutta riittävänä. Kuitenkin vain 11 prosenttia vastaajayrityksistä tekee seuraajasuunnittelua sekä pitkän ajan tähtäimellä että kriisitilanteita varten. Isommistakin, yli 250 työntekijän yrityksistä alle viidennes tekee sekä pitkän tähtäimen että kriisitilanteen suunnittelua.

“Kun peräti 68 prosenttia PK-yrityksistä ei tee johdon seuraajasuunnittelua edes kriisitilanteita varten, viesti on selkeä: yrityksissä on kiinnitettävä enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa.

Hallitustyön arviointi ei vielä lyönyt läpi PK-yrityksissä
Hallituskokoonpanoja ja hallitustyötä voisi parantaa säännöllisesti toteutettava hallitustyön arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen. Hallitustyön arviointi ei ole vielä täysin lyönyt läpi PK-yrityksissä, sillä vastaajayrityksistä yli 40 prosentissa hallitus ei arvioi toimintaansa. Arviointi on yleisempää suuremmissa yrityksissä, mutta yllättävästi arviointia ei tee yli viidennes yli 250 työntekijän yrityksistä.

“Arvioinnin tuloksia ei myöskään hyödynnetä kovin laajasti, sillä vain neljännes yrityksistä käyttää arvioinnin tuloksia ennen kaikkea hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja ainoastaan viidennes hallituksen jäsenten motivaatiotason selvittämiseen, vaikka se olisi oivallinen työkalu hallituksen vaihtuvuuden ja osaamisen lisäämiseen. Tulos on mielenkiintoinen, varsinkin sen suhteen, kuinka paljon vastaajat näkevät hallituksen vaihtuvuudessa ja osaamisessa parantamisen varaa”, sanoo Linnainmaa.

Kouluttautuminen hallitustyöhön kannattaa
Kauppakamarien tarjoaman Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksen (www.hhj.fi) merkitys näkyy selvästi barometrin tuloksissa. HHJ-kurssin käyneet vastaajat arvioivat hallituksen osaaminen yrityksen tulevien haasteiden kannalta selvästi useammin riittäväksi kuin kursseja käymättömät vastaajat (37 prosenttia verrattuna 28 prosenttiin). Merkittäviä eroja näkyy myös hallitustyön organisoinnissa sekä hallitustyön arvioinnin yleisyydessä.

“Kouluttautuminen hallitustyöhön näyttää tuovan hallitustyön arkeen työkaluja ja puhtia. Esimerkiksi kokousaineiston toimittaminen ennalta ja hallituksen strategiapäivän järjestäminen sekä hallitustyön arviointi on selvästi yleisempää niissä hallituksissa, joissa hallituskoulutusta on hankittu”, arvioi lakimies Antti Turunen Keskuskauppakamarista.

Toimitusjohtajat kaipaavat hallituksilta sparrausta
Kyselyn vastauksista löytyy jonkin verran eroa sen perusteella, onko vastaajana toimitusjohtaja vai hallituksen puheenjohtaja tai muu jäsen. Hallituksen jäsenet arvioivat hallituksia positiivisemmin kuin toimitusjohtajat.

“Joissakin suhteissa hallitukset tuntuvat yliarvioivan toimintaansa. Toimitusjohtajat kaipaavat hallitukselta enemmän haastamista ja sparraamista, sillä toimitusjohtajista yli 40 prosenttia antaa tästä hallitukselle arvion keskinkertaisen ja huonon väliltä. Niin heikkona tilanteen näkee hallituksen jäsenistä selvästi harvempi, 27 prosenttia”, Leena Linnainmaa kertoo.

Hallituksen keskeinen tehtävä on myös tuoda uusia näkökulmia yrityksen toimintaan. Neljännes hallituksen jäsenistä antaa hallitukselle tästä täydet pisteet, kun toimitusjohtajista puolta harvempi näkee tilanteen yhtä auvoisena.

Kuntayhtiöiden ongelmana poliittisesti valitut hallitukset
Kyselyssä tuotiin esiin myös osaamisvajetta kuntayhtiöiden hallituskokoonpanoissa. Lukuisat vastaajat kommentoivat kokemuksiaan kuntayhtiöiden hallituksista, joissa poliittisin perustein valituilta jäseniltä ei välttämättä löydy tehtävän vaatimaa osaamista. Avoimet vastaukset ovat karua kertomaa:

“Hallitus koostuu luottamushenkilöistä eli ovat ihan pihalla.”
“Valintakriteerinä on ollut poliittinen sopivuus. Toimivan johdon edustajana kaipaisi enemmän aitoa lisäarvoa ja substanssiosaamista jäseniltä.”

Palkkiot maltillisia mutta kasvussa
Puolet vastaajayrityksistä ei maksa hallituspalkkioita. Tätä selittää se, että PK-sektorilla hallituksen jäsenet ovat usein omistajayrittäjiä.

“Niissä yrityksissä, joissa palkkioita maksetaan, palkkiot ovat nousseet vuoteen 2013 verrattuna selvästi, mutta ovat yhä erittäin maltillisia. Puheenjohtajan vuosipalkkion mediaani on 6 000 euroa ja jäsenen 3 800 euroa, kun neljä vuotta sitten määrät olivat 5 000 ja 3 500 euroa”, Antti Turunen kertoo.

Investointihaluja on, mutta byrokratia jarruttaa
Keskuskauppakamari selvitti lisäksi PK-yritysten kasvuhaluja ja mahdollisia ongelmia byrokratian rattaissa. PK-sektorilla on runsaasti kasvu- ja vientihaluja sekä investointisuunnitelmia. Ikävä kyllä kaavoitus ja lupabyrokratia on hidastanut monia hankkeita eri puolilla Suomea, kun 8 prosenttia vastaajista kertoi byrokratian viivästyttäneen investointeja tänä tai viime vuonna. Useimmiten viivästyksen syyksi mainittiin kaavoitus. Viime ja tämän vuoden aikana vastaajayrityksillä on viivästynyt byrokratian rattaissa investointeja ainakin 160 miljoonan euron arvosta.

“Kaavoitus on toivottoman hidasta ja viivästyttää rakennusinvestointeja vuosia.”
“Business ei etene, koska kaavoituksesta on odotettu päätöksiä jo 6–7 vuotta.”

Lisätietoja:
Raportti: Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri 2017
Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa, p. 050 356 1183, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.,
Lakimies Antti Turunen, p. 041 517 9707, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarissa on ennakoitu ammatillisen koulutuksen uudistusta ja lähdetty helpottamaan oppilaitosten ja työelämäsuhteiden rakentumista ja -yhteyksien lisääntymistä. Tähän mennessä kauppakamari on saanut 23 yritystä mukaan kummitoimintaan. Kummilupauksia on tehty jo 35. Sama yritys voi luvata yhteistyötä useammalle oppilaitokselle.  Alueella on 19 kohdetta, joille jokaiselle haetaan kummia työelämästä. Juhlavuoden kunniaksi kauppakamari tavoittelee sataa kummilupausta.

Korkeakoulut, oppilaitokset ja uudistuva koulutus tarvitsee entistä enemmän kumppanikseen työelämää ja oppimispaikkoja. Keväällä päätetään eduskunnassa ammatillisen koulutuksen uudistuksesta, joka tuo tullessaan sen, että merkittävä osa opetuksesta tullaan toteuttamaan työpaikoilla. Tällöin tarvitaan paljon hyviä yhteyksiä työelämään, jotta oppilaitos pystyy toteuttamaan uuden lainsäädännön henkeä.

Toimintatapamme on yksinkertainen, mutta tuloksia tuottava. Olemme saaneet jo nyt hyvää palautetta sekä yrityksiltä että oppilaitoksilta, että malli todella toimii ja aktivoi yhteistyöhön. Kummilupauksen ei tarvitse olla välttämättä mikään iso urakka. Jokainen määrittelee itse sen tason, johon rahkeet riittävät.

Kauppakamarin uusimmat kummilupaukset ovat tulleet Koneelta ja Konecranesilta, jotka ovat lähteneet Riihimäen yläkoulujen, Harjunrinteen, Karan ja Pohjolanrinteen kummeiksi. Yhteistyön teema on robotiikka.

Ota vastaan yhteiskuntavastuullinen haasteemme ja ilmoittaudu kauppakamarikummiksi. Se tuo arvoa yrityksellesi, antaa nuorelle aidon ympäristön oppimiseen ja varmistaa tärkeän vuoropuhelun  oppilaitostemme kanssa. Tehdään tässäkin asiassa sataset.

Lisätietoja: Anne Pevkur, puh. 050 516 8912 tai Lilla Jokinen, puh. 040 197 9823.

TIEDOTE  6.3.2017

Kauppakamarin kaupan ja palvelujen valiokunta kannustaa Hyvinkäätä ja Riihimäkeä lisäämään yhteistyötä myös keskustojensa kehittämisen suhteen. Yritykset painottavat, että liikkeiden saavutettavuus on tärkeä vetovoimatekijä. Tässä paikoituksella on merkittävä rooli.  Pullonkauloja ei pidä rakentaa esim. hankaloittavilla liikennejärjestelyillä.

-    Keskustelussa korostettiin, että nyt tulee nähdä asioita laajemmissa kokonaisuuksissa, sillä kilpailu on muuttunut kaupunkiseutujen väliseksi, korostaa toimitusjohtaja Anne Pevkur Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarista.

Lisätietoja: Anne Pevkur, puh. 050 516 8912

TIEDOTE  7.2.2017

Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kuntien tehtävistä siirtyy suurin osa maakunnille, mutta kunnille jää tärkeä rooli kunnan elinvoimaisuuden kehittämisessä. Tästä johtuen kunnissa on käynnissä vilkkaat keskustelut ja strategioiden hiomiset vastaamaan tulevia haasteita ja tilanteita.

Saadakseen selville, mitä yritykset ajattelevat nyt sijaintikuntansa elinkeinopolitiikasta, kauppakamari tiedusteli jäsenyrityksiltään suhdannekyselynsä yhteydessä yritysten arvioita asiasta.  Pääkysymykseen ”Luoko sijaintikuntanne elinkeinopolitiikka yrityksellenne hyvät toimintaedellytykset” vastasi 88 pk- ja suuryritystä.

Hyvinkäällä ollaan tyytyväisimpiä kaupungin elinkeinopolitiikkaan
Kaikkien vastausten keskiarvo kertoo, että 73.6 % vastaajista on tyytyväisiä kunnan elinkeinopolitiikkaan.   Kaikkein tyytyväisimpiä ollaan Hyvinkäällä, jossa 82,5 % vastaajista on tätä mieltä.  Mielipidettään ei osannut sanoa 17,5 %.  Tyytymättömyyttään ei ilmaissut kukaan vastaaja. Tyytyväisiä Riihimäellä on 71  %, 16 % ei ole tyytyväisiä ja 13 % vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään. Hausjärvellä tyytyväisiä on 75 % ja 25 % on kielteisellä kannalla.  Lopella ollaan 67 %:sti tyytyväisiä elinkeinopolitiikkaan, kun 33 %:lla ei ole kantaa.  Lopen ja Hausjärven luvut ovat suuntaa antavia.

-    Tärkeämpää kuin itse luvut ovat vastaajien runsaat näkemykset elinkeinopolitiikan kehittämiseksi, kertoo toimitusjohtaja Anne Pevkur Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarista. Hyvinkääläisten vastauksissa nostettiin esille, että hyvä elinkeinopolitiikka toteutuu yritysmyönteisessä kaavoitus- ja tonttipolitiikassa ja talousalueen vetovoiman kehittämisessä osaajien saamiseksi talousalueelle. Lisäksi korostettiin asianmukaisten kulkuväylien merkitystä myös kaupungin sisäisessä liikenneverkossa. Kuntia muistutetaan lisäksi myös siitä, että sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien hallinto kevenee, eikä sitä tule kasvattaa kuten ei byrokratiaakaan. Yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen suhde pitää pysyä oikeana.

Riihimäelläkin toivotaan aktiivista markkinointia ja aitoa yhteistyötä talousalueen hyväksi ja vetovoiman lisäämiseksi sekä kinailun muuttamista yhteiseksi työksi kaikkien hyväksi.   Kunnan elinkeinopolitiikan tulisi olla järkevää ja pitkäjänteistä eikä omien voittojen maksimointia. Kuten Hyvinkäällä, niin Riihimäelläkin kaivataan yritysmyönteisyyttä kaavoituspolitiikassa ja katuasioissa. Tässä otettava jo olemassa olevat yritykset huomioon. Päätöksentekoon kaivataan rohkeutta ja osaamista ja varoitetaan yrityksille tulevista lisämaksuista. Myös hankintapolitiikkaan toivotaan kiinnitettävän huomiota. Paikallisten pitäisi pystyä päästä tarjoamaan palveluja.

Myös Hausjärven ja Lopen vastauksissa tuli esille toive kuntien välisen yhteistyön lisäämiseen ja päällekkäisyyksien poistamiseen. Vastauksissa peräänkuulutetaan junayhteyksien puolustamista ja haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien parantamista. Kuntia kannustetaan palvelusetelien käyttöön. 

Lähde: Miten meillä menee –kysely 1/2017, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Mitä elinkeinopolitiikalla tarkoitetaan?
Kunnan elinkeinopolitiikka koostuu erilaista toimista, joiden tavoitteena on luoda yrityksille hyvä toimintaympäristö ja –edellytykset menestymiselle, kasvulle ja työllistämiselle. Nämä luovat puolestaan kuntatalouden pohjan ja mahdollisuuden julkisten palvelujen tuottamiseksi. Elinkeinopoliittisten toimien kirjo on hyvin laaja, mutta niitä ovat mm. kaavoitus, tila- ja tonttitarjonta, yritysten neuvonta- ja kehittämispalvelut yms. yrityspalvelut, kunnan imago, koulutus, innovaatiotoiminta, yritysmyönteisyys palveluissa ja päätöksenteossa, sujuva liikkuminen, asuntotarjonta, harrastemahdollisuudet.

Lisätietoja: Anne Pevkur, toimitusjohtaja, puh. 050 516 8912

TIEDOTE  3.2.2017

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari toteutti jälleen kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää talousalueemme yritysten suhdanneodotuksia, rekrytointi- ja investointitarpeita, kannattavuutta ja vientiodotuksia. Kyselyyn vastasi 88 talousalueen pk- ja suuryritystä. Vastauprosentti oli 22.

Odotukset yleiseen suhdannetilanteeseen seuraavan 6 kuukauden aikana ovat selvästi parantuneet
Hyvinkään-Riihimäen talousalueen yritykset arvioivat, että yleinen suhdannetilanne maassamme paranee seuraavan 6 kuukauden aikana. 61 % vastaajista on tätä mieltä ja  37 % odottaa tilanteen pysyvän ennallaan. Edellisessä eli elokuun kyselyssä 47 % odotti yleisen taloustilanteen paranevan.

Odotukset yrityksen oman tuotannon/myynnin suhteen seuraavan 6 kuukauden aikana
Myös yritysten oman tuotannon/myynnin odotukset seuraavalle 6 kuukaudelle kertovat valoisampien aikojen olevan tulossa.  Jopa 62 % vastaajista odottaa parannusta. Tästä luvusta 4,5 % kertoo, että parannus tulee olemaan merkittävää. Vielä puoli vuotta sitten 12 % vastaajista arvioi tilanteen heikkenevän oman yrityksensä osalta. Nyt heikentymistä ennakoi vain 4,5 % vastaajista.

Tilauskannat
Yritysten tilauskannat näyttäisivät olevan paremmat kuin viime kesälomien jälkeen. Kyselyyn vastanneet kertovat myös, että yrityksen tilauskanta ovat 48 %:lla vastaajista paremmat kuin vuosi. Tästä luvusta jopa 9.5 %:lla tilauskanta on merkittävästi suurempi kuin vuosi sitten. Nyt vain 9 % kertoo tilauskantojen olevan alhaisempi kuin vuosi sitten. 

Kannattavuus
Liekö kikyn seurausta vai mitä, mutta myös kannattavuutta koskevat arviot ovat edelleen parantuneet. Jopa 84 % vastaajista arvioi yrityksen kannattavuuden kohenevan. Vastaava luku puoli vuotta sitten oli 77 %.

Odotukset viennin suhteen heikentyneet
Onko Yhdysvaltojen presidentin, Donald Trumpin  protektionistiset suunnitelmat ja puheet vaikuttaneet jo siihen, että yritykset arvioivat viennin heikkenevän jonkin verran seuraavan 6 kk:n aikana. Kun tätä arvioita kysyttiin elokuussa oli luku 3 % ja nyt lähes 9 %.

Henkilökunnan määrä
Hyvä viesti on se, että yrityksillä on tarvetta rekrytoida uutta henkilökuntaa. Näin kertoo 31 % vastaajista. Määrä on hieman suurempi kuin vielä puoli vuotta sitten. Vähentämistarvetta näyttäisi olevan 6 %:lla vastaajista. 

Investointiodotukset ovat edelleen parantuneet
Viime kesän notkahduksen jälkeen yritykset viestittävät, että investointiaikeita on. 53 % vastaajista kertoo odottaa investoivansa kuluvan vuoden aikana. Näiden lukujen suhteen luvut ovat samat kuin vuosi sitten.

Lähde Miten meillä menee –kysely 1/2017, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
Lisätietoja Anne Pevkur, toimitusjohtaja, puh. 050 516 8912

TIEDOTE 5.12.2016

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari valitsi syyskokouksessaan luottamushenkilöt vuodelle 2017. Kauppakamarin puheenjohtajana jatkaa Kone Oyj:n johtaja Pentti Puhakka ja varapuheenjohtajina toimitusjohtaja Raimo Karjalainen Sako Oy:stä. II varapuheenjohtaja on konsernin johtaja  Antti Rantalainen, Tilipalvelu Rantalainen Oy sekä III varapuheenjohtaja KTM Ilkka Brotherus, Sinituote Oy. Kauppakamarin hallitukseen kuuluu puheenjohtajien lisäksi kaksitoista muuta jäsentä.

Hallituksen jäsenet ovat:

  • Frank Karoliina, kunnanjohtaja, Loppi
  • Heinimäki Marja, asiakkuusjohtaja, Eilakaisla
  • Holm Markku, toimitusjohtaja, RTV-Yhtymä Oy
  • Kokkonen Kaisa, toimitusjohtaja, Akeba Oy
  • Kotkasaari Eero, yrittäjäneuvos, hallituksen puheenjohtaja, Joutsen Finland Oy
  • Laukkanen Jarmo, toimitusjohtaja, J&J Kolmossiivous Oy
  • Mattila Jyrki, kaupunginjohtaja, Hyvinkään kaupunki
  • Myyryläinen Jari, Head of Industry Applications, Konecranes Finland Oy
  • Mäkeläinen Risto, johtaja, Handelsbanken
  • Rentto Markku E., hallituksen puheenjohtaja, Neo Industrial Oyj
  • Saarinen Raimo, hallituksen puheenjohtaja, Vepro Oy
  • Sulkko Sami, kaupunginjohtaja, Riihimäen kaupunki                  

Keskuskauppakamarin valtuuskunnassa paikallista kauppakamaria edustavat Pentti Puhakka, Antti Rantalainen, vuorineuvos Stig Gustavson (Konecranes Oyj), talousneuvos Arja Hautanen (Suomen Kauppayhtiöt Oy), yrittäjäneuvos Eero Kotkasaari (Joutsen Finland Oy) ja uutena toimitusjohtaja Markku Holm (RTV-Yhtymä Oy).

Lisäksi kauppakamari valitsi henkilöt kahdeksaan valiokuntaan. Aluekehitysvaliokuntaa luotsaa toimitusjohtaja Martti Paloheimo (H.G. Paloheimo Oy), ICT-valiokuntaa toimitusjohtaja Ari Hätinen (Western Systems Oy), kasvu- ja kansainvälistymisvaliokuntaa  Matti Malminen, Direktor, Trade & Export Finance (Konecranes Oyj),  kaupan ja palvelujen valiokuntaa kauppias Asko Kuusisalo (K-Citymarket Hyvinkää),  koulutus- ja työvoimavaliokuntaa Tiina Kautonen, HR Director, Kone Industrial Oy, liikenne- ja logistiikkavaliokuntaa Head of Sales Pekka Salonen (Marecap Trans Oy), teollisuusvaliokuntaa tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen (Sako Oy) ja vetovoimavaliokuntaa toimitusjohtaja Ninni Pulli (Riihimäen Messut Oy).

Lisätietoja: Anne Pevkur, toimitusjohtaja, puh. 050 516 8912

TIEDOTE 15.6.2016

Suomalaiset yritysjohtajat antavat hallitukselle arvosanan 7,1, asteikolla 4–10. Vielä marraskuussa 2015 arvosana oli jonkin verran korkeampi (7,4). Laskussa on myös yritysjohtajien arvosana hallituksen sote-toiminnalle. Liikenneratkaisut saavat kuitenkin paremman arvosanan kuin marraskuussa. Yritysjohtajat antavat kilpailukykysopimuksesta arvosanan 7,5. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin teettämästä Yritysparlamentti-kyselystä.

Yritysjohtajien mielipiteet Suomen kehityksestä ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan viimeisen puolen vuoden aikana. Johtajat antavat arvosanan 7,3 kysymykseen “Onko Suomi menossa oikeaan suuntaan”. Vastaava luku oli marraskuussa 6,9. Tästä huolimatta johtajien tyytymättömyys hallituksen toimintaa kohtaan on kasvanut. Yritysjohtajat antavat hallituksen toiminnalle yleisellä tasolla arvosanan 7,1. Marraskuussa 2015 vastaava arvosana oli 7,4.

Sote- ja aluehallintouudistuksen, verotuksen sekä sääntelyn purkamisen kehittämisen arvosanat jäävät kaikki alle 7:n. Yritysjohtajien arvosana sote-uudistuksesta on puolessa vuodessa tippunut 6,5:een marraskuun 6,9:stä. Verotukseen liittyvät linjaukset ja päätökset saavat arvosanan 6,5 (marraskuussa 6,6). Arvosana sääntelyn purkamisesta on 6,9 (marraskuussa 6,7). Suurin parannus on liikenteen kehittämisessä, jossa arvosana nousi tasolle 7,0 (marraskuussa 6,6). Opposition saama arvosana säilyy edelleen alhaisella tasolla ja on 5,4, kun marraskuussa 2015 se oli 5,3. Yritysjohtajat antavat kilpailukykysopimuksesta arvosanan 7,5.

  • Yritykset pitävät kilpailukykysopimuksen syntyä sinänsä hyvänä, mutta toteavat samaan hengenvetoon, että se ei riitä. Vielä pitää tehdä rivakasti paljon hyviä päätöksiä ja byrokratiaa purettava, toteaa toimitusjohtaja Anne Pevkur Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarista.

Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin Yritysparlamentti-kyselystä, joka suunnataan noin 400 yritysjohtajalle eri puolella Suomea. Kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa, ja vastausprosentti oli tällä kertaa 47. Kysely lähetettiin vastaajille 6.6., muutama päivä ennen kilpailukykysopimuksen lopullista varmistumista. Vastaajat kuuluvat Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan, Keskuskauppakamarin hallitukseen, alueellisten kauppakamarien hallituksiin tai Kansainvälisen kauppakamari ICC:n Suomen osaston hallitukseen. Lisätietoja: Anne Pevkur, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, puh. 050 516 8912