Kaupunkikeskustapalkinto Hyvinkäälle 2013
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari teki keväällä Hyvinkään kaupungille esityksen käynnistää päämäärätietoinen keskustan kehittäminen. Aloite syntyi kauppakamarin kaupan ja palvelujen valiokunnassa, jossa nähdään, että kaupungissa tulisi viimeistään nyt kun uusi kauppakeskus rakentuu aloittaa myös keskustan vetovoimaisuutta, tunnettuutta ja viihtyvyyttä lisäävä suunnittelu ja toteutus yhteistyössä laajoilla rintamilla. Valiokunta asetti tavoitteet korkealle; Kaupunkikeskustapalkinto Hyvinkäälle 2013, siis vuonna, jolloin Hyvinkäällä on asuntomessut.

Tulokset keskustan kehittämistarvekyselystä – kehittämisen TOP 5
Kauppakamari on pohjustanut kehittämistyön aloitusta ja järjestää 28.6. starttitilaisuuden, jossa asiantuntijat tulevat kertomaan keskustan kehittämiseen lupautuneelle työryhmälle ja kaupunginhallituksen jäsenille mm. siitä miten kaupallisia keskustoja tänä päivänä Suomessa ja muualla maailmassa kehitetään, mitkä ovat trendit ja miten esim. tunnustusta saavuttanut Mikkelin keskustan kehitystyö käynnistyi.

Tilaisuuden järjestämisen lisäksi kauppakamari teki kyselyn, jossa selvitettiin hyvinkääläisten yritysten ja asukkaiden näkemyksiä kehittämistä vaativista asioista.

Kyselyyn tuli 190 vastausta. Tulokset paljastavat sen, että eniten kaivataan kehittämistä liikenneasioissa koskien parkkipaikkoja, opasteita, liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kävelykatuasia tuli lukuisissa vastauksissa esille. Sitä vastustettiin, mutta myös kannatettiin.

Keskustan ja kauppapalvelujen markkinointiin kaivataan selvästi lisäystä. Kolmanneksi tärkeimmäksi kehittämisasiaksi nousi siisteysasiat.  Turvallisuus ja turvallisuuden tunteen lisääminen kaupungissa ja erityisesti keskustassa on neljänneksi tärkein kehittämisen kohde. Kehittämistarpeiden TOP 5:sen kuuluu lisäksi vielä yhteistyön lisääminen. Muiksi tärkeiksi ja kehittämistä kaipaaviksi asioiksi nousivat tiedottaminen, viihtyisyyden parantaminen, viherrakentaminen, kaupungin markkinointi, tapahtumien järjestäminen, visuaaliset kohennukset kuten esim. valaistus, somistus ja taideteokset sekä koulutus.

- Nyt kun tarpeet on kartoitettu, on otollinen hetki laittaa liikkeelle positiivisen kehittämisen kierre, innostaa toimitusjohtaja Anne Wikström, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarista.

- Uskon, että meillä kaikki mahdollisuudet tavoitella parhaan kaupunkikeskustan tunnustusta ja näin saada lisää kaivattua tunnettuutta ja positiivista näkyvyyttä Suomen kartalla, täydentää Wikström. Ja ennen kaikkea uutta sykettä Hyvinkään sydämeen, Wikström maalailee tulevaisuutta.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Anne Wikström, puh. 050 516 8912

Aluekehittäminen on yhteinen asia

Viime päivinä olemme talousuutisista saaneet lisävahvistusta siihen, että talouden kasvu pohjautuu kehittyvien talouksien menestykseen. Kiinan kasvuluvut ovat olleet huikeat ja siitä on tullut maailman talouden kasvun veturi. Siihenhän maa on pyrkinyt päämäärätietoisesti. Olemme ihmeissämme seuranneet muun muassa Kiinan vahvaa tahtotilaa nostaa kansakunnan osaamistasoa. 

Lasketaan lentokorkeutta, tullaan Suomen yläpuolelle. Näkymät tuntuvat olevan jonkinmoisessa utupilvessä. Näköpiirissä on kuitenkin, että Suomen bruttokansantuotteen kasvuennuste on tänä vuonna prosentin luokkaa ja että julkinen sektorin talous kiristyy entisestään. Näkyvissä on edelleen, että väestö ja toimeliaisuus keskittyy entistä enemmän kasvukeskuksiin, joita uumoillaan olevan tulevaisuudessa 5 – 6. Talousalueemme on kasvun imussa, mutta niin on moni muukin alue. Monet näistä miettivät parhaillaan kuumeisesti kilpailukykynsä ja vetovoimaisuutensa kehittämistä. Metropolialueen kaupunginjohtajat ovat sinetöineet yhteisen kehittämisen tahtotilan ja kilpailukykystrategia on toteutusta vaille valmis. Tämä on hyvä uutinen, sillä metropolialueen menestys ja vetovoima lisää myös omalta osaltaan alueemme kehittymistä. Se, että metropolialue päättää määrätietoisesti kehittää ja kehittyä ei tarkoita sitä, etteikö alueellamme tarvitsisi olla omaan tarpeeseen perustuvaa kehittämisen linjausta ja tahtotilaa. Sitä tarvitaan, jotta muutosta voidaan johtaa oikeaan suuntaa.

Kauppakamari teki tammikuussa kyselyn talousalueen yritysten suhdanneodotuksista. Kysely lähetettiin talousalueella 508 yritysjohtajalle. Kyselyn vastausprosentti oli 31. Vastausten perusteella voidaan todeta, että optimistisuus on lisääntynyt ja odotukset kuluvan vuoden talouskehitykseen ovat selvästi parantuneet. Suhdanneodotusten lisäksi selvitettiin myös toista tärkeää asiaa; miten alueen yritykset arvottavat tällä hetkellä eri kilpailukykytekijöiden vaikutuksen yrityksensä kilpailukykyyn Hyvinkään-Riihimäen talousalueella.  Kirkkaasti tärkeimpänä asiana pidettiin hyviä liikenneyhteyksiä. Toiseksi tärkeimpänä asiana pidettiin kunnan yritysmyönteisyyttä ja markkinoiden läheisyyttä. Kolmannelle sijalle tuli yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet ja seuraavaksi se, että alue on kasvukeskus. Luetteloa voi vielä jatkaa tärkeysjärjestyksessä seuraavasti: ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, yritysmyönteinen maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, tonttien ja toimitilojen saatavuus. Kymmenen tärkeimmän kilpailukykytekijän joukkoon kuuluivat myös hyvät kaupalliset palvelut.

Alueemme yksityinen sektori työllistää 70 prosenttia työpaikoista. Sitä edustava vastaajajoukko on nyt tuonut julki näkemyksensä tulevasta ja kehittämisen tarpeista. Elinkeinoelämämme on valmis ja halukas talousalueen yhteisen kilpailukyky- ja vetovoimastrategian laatimiseen. Kääritään hihat ylös laajalla rintamalla, aloitetaan työ ja varmistetaan, ettei jäädä jälkijunaan.

Aluekehittäminen on yhteinen asiamme.

Anne Wikström


ICT-toimialan tulevaisuus ja haasteet

Kauppakamarin ICT-valiokunnan järjestämässä ICT-toimialan tulevaisuus ja haasteet –tilaisuudessa mukana oleville ei EVA:n julkaisema raportti tullut yllätyksenä ja uutisena. Suomi on auttamattomasti jälkijunassa tietoyhteiskunta-asioissa. Miten vielä vähän aikaa sitten tunnetuksi tulleesta tietotekniikan huippumaasta, Suomesta on tullutkin yhtäkkiä takapajula? Miten käy maamme kilpailukyvyn jo muutenkin kiristyvässä kilpailussa? Nyt tarvitaan hyviä suunnitelmia, pikaisia toimia ja tahtoa korjata tilanne, jotta yhteiskunta ja yritykset voisivat toimia kustannustehokkaammin hyödyntäen uusia palveluratkaisuja ja teknologioita. Tietoyhteiskunnan kehittäminen on eittämättä yksi maamme kilpailukykyisyyden parantamisen kulmakivistä. Lainaan em. tilaisuutemme erinomaista puhujaa, Ville Saarikoskea, joka herätteli kuulijoita arkitodellisuuteen kovilla kysymyksillään tajuamaan tietoyhteiskuntamme nykytilaa. ”Nyt tarvitaan muutosta ja asennetta.” Hän kysyi, ”onko meillä asennetta? Onko meillä halua muuttaa asennetta ja maailmaa?” Onneksi ammattikorkeakoulujemme oppilailla, tulevaisuutemme tekijöillä tuntuu olevan asennetta. ”Me olemme tulevan kehityksen mahdollistajia”, julisti insinööriopiskelija Eemeli Jokinen.

Vaikka Suomen kilpailukykyisyys huolettaa, on meille talousalueemme kilpailukyvyn parantaminen ykkösasia ja haluamme vaikuttaa myönteiseen kehitykseen. Kauppakamari lähetti kunnille yhteistyöesityksen talousalueen kilpailukyky- ja vetovoimastrategian laatimiseksi. Toivomme, että esityksemme johtaa pikaisesti rakentavaan vuoropuheluun ja toimintaan tavoitteena talousalueen määrätietoinen kehittäminen entistä paremmaksi ja kilpailukykyisemmäksi toimintaympäristöksi.

Anne Wikström